Honey, I´m home!

Viime sunnuntaina se tapahtui. Nimittäin tämän mutsin eka salitreeni synnytyksen jälkeen. Kaiken kaikkiaan salitaukoa kertyi about neljä kuukautta, sillä en ollut loppuraskaudesta kykenevä enää salitreeneihin. Toisaalta, minuu ei mikään mummojumppa kiinnosta, joten sekin söi intoa unettomuuden ohella.

Todistusaineistoa :D

Sunnuntaina hipsin salille hieman epävarmoin fiiliksin. En ollut suunnitellut treeniä juuri lainkaan. Olin vain päättänyt, että kroppaa kuulostellen kokeilen mahdollisimman monipuolisia liikkeitä. Jos vähänkään tuntuu epävarmalle, erityisesti keskivartalon seudussa, jätän suosiolla sen liikkeen tekemättä. 

Treeni koostui seuraavista liikkeistä:

* Lämmittely crossarilla

1A Maljakyykky 5kg paino sylissä 3x12

1B Kulmasoutu käsipainolla 3x12

2A Suorijaloin maastaveto käsipainoilla 3x12

2B Vinopenkkipunnerrus neutraalilla otteella 3x12

2C Vipunostot sivulle levypainolla 3x15

2D Vipunostot taakse levypainoilla 3x15

3A Pakarapotkut taljassa 3x15

3B Pull over taljassa 3x15

4 Selän ojennukset 3x10

5 Jalkojen lasku (jalat 90 asteen kulmassa) 3x12

Tarkoituksella jätin hauikset ja ojentajat pois. Keskityin jalkoihin (pakaraan) ja pahimpien yläkropan jumikohtien verryttämiseen. 

Mielestäni onnistuin enemmän kuin hyvin. Hikoilin kuin pieni possu ja nautin joka ikisestä hetkestä. <3 Huono viikko sai hyvän päätöksen ja tämän äiti-ihmisen pää sai tarvitsemaansa tuuletusta. Mikään kävelylenkki ei saa samaa fiilistä ja hyvänolon tunnetta aikaiseksi. Vaikka treeni olikin aikamoista satujumppaa, oli se just sitä mitä olen kaivannut. :) 

On saavutus, jos tällä hetkellä pääsen käymään salilla kerran viikossa. Sellainen treenitahti on enemmänkin pään treenaamista ja jumien pehmittelyä. Ihan sama, jos vain tuon hyvänolontunteen saan siivittämään arkipäiviäni, riittää tuo yksikin punttien heiluttelukerta. :)

Mites lukijoilla on treenit sujuneet? :)

Treenilupa

Treenilupa tuli tänään. Tosin "hieman" kyseenalaistan tuota luvan antajaa ihan rehellisesti sanottuna. Tänään siis oli jälkitarkastus. Odotukset eivät olleet mitenkään korkealla, sillä olin ko. lääkärin tavannut pari kertaa jo raskausaikana ja en ollut kovinkaan vakuuttunut hänen ammattitaidostaan. Kaikki on kunnossa ja synnytyksestä palautuminen hienosti käynnissä. Lähtöä tehdessä se lupa sitten tuli: saat treenata vatsalihaksia jos haluat. 

Ai että haluanko?! Todellakin! Asiassa on nyt vaan pieni mutta. Lääkärihan ei hipaissutkaan mun mahaa selvittääkseen miten vatsalihakset ovat palautuneet. Eli millainen erkauma vatsalihaksissa on. Olisi suorastaan typeryyttä alkaa hänen luvallaan treenaamaan vatsalihaksia ja salilla kyykkyjä ja vetoja ihan niinkuin ennenkin. Saisin vain lisää ongelmia ja ikuisesti pullottavan pömppövatsan. 

Kotosalla on helppo tsekata erkauman tilanne ihan itse. 

1. Käy selinmakuulle jalat koukussa
2. Laita toisen käden etu- ja keskisormet rinnakkain navan yläpuolelle keskelle vatsaa suoran vatsalihaksen väliseen rakoon (linea alba)
3. Nosta leuka kiinni rintaan, niin että lapaluut eivät irtoa lattiasta. Pyri siis aktivoimaan vain uloimmat vatsalihakset. 
4. Tunnustele vatsalihasten välissä olevan raon leveyttä navan ylä- ja alapuolelta
5. Mikäli rako on suurempi kuin yksi-kaksi sormen leveyttä, vatsalihakset eivät ole vielä palautuneet synnytyksestä. Tällöin on syytä jatkaa syvien lihasten harjoituksilla. Vatsarutistuksilla tms. pinnallisten lihasten treenillä vain pahentaa tilannetta. Jos rako on maksimissaan kahden sormen levyinen, voi aloittaa hiljalleen myös pinnallisia lihaksia kuormittavat tai venyttävät harjoitukset. 

Mun oma näkymys omien vatsalihasten erkaumasta on se, että erkaumaa on jäljellä vielä sen verran, että "normaaliin" vatsalihastreeniin ei oo viel aihetta. Syvien lihasten aktivoinnin aloitin jo sairaalassa ja päivittäin olen niitä tehnyt kotona. Jos on ollut aikaa (ts. tyttö nukkuu eikä ole kodinhoidollisia hommia) olen tehnyt vähän aktiivisemmin lantionpohjan lihasten ja syvien vatsojen treeniä.
Esim. täältä löytyy oikein hyvät liikkeet mikäli haluaa erkaantumasta päästä hillitysti ja hallitusti eroon. :)

Jos erkauma on kovinkin iso tai olet itse epävarma kannattaa hakeutua osaavan fysioterapeutin juttusille.

Tämän viikon maanantaina pääsin agilitytreeneihin Uljaksen kanssa lähes kahden kuukauden tauon jälkeen. Ai jee miten hyvältä tuntui ottaa juoksuaskelia, hengästyä ja hikoilla liikunnasta johtuen! <3 Huomasi juostessa, miten keskivartalon tuki oli hieman hukassa. Ei askellus tuntunut "normaalilta", mutta ihan kivasti nuo tossut toisensa eteen kulki. :) Raskausaikana jäi talkoopisteet hankkimatta, joten vapaavuoroille ei ole asiaa treenaamaan. :( Kyllä ärsyttää ja suututtaa. Meidän ois kuitenkin tarkoitus vielä tän vuoden puolella kisata. Kunnon kohotusta tarttee kartturi sekä koira. Ja koiran vireen kanssa saa taas tehdä töitä, että saa vauhdin kohdalleen. Työnsarkaa siis on.

Kunhan viikonloppukiireet (mummolareissu sekä ristiäiset) helpottaa, voisi kokeilla salilla käyntiä tytön jäädessä isimiehen hoitoon. Mun selkä, lähinnä lapojen väli ja alaosa, on niin tukossa loppuraskaudesta, synnytyksestä sekä tytön kantamisesta sylissä että jotain pitäis päästä tekemään. Ja viimeistään isimiehen lomalla täytyy päästä käymään hierojalla. On muuten aika häijy tunne, kun keskellä yötä yrität nukuttaa tyttöä kun tuntuu että selkä katkeaa, kädet puutuu ja parhaimmillaan vielä huimaakin ihan vaan jumeista johtuen. =/ 
Tavoitteena siellä keskivartalon tuen vahvistaminen ja hiljalleen sitten kyykkyjen ja maastavetojen aloittaminen. Can´t wait!

Kropan herättelyä ja puoli vuotta valmennuksessa täynnä

Tuolla facebookin puolella olenkin maininnut, että tällä viikolla on kroppaa freesailtu "hieman" pienemmillä hiilareilla. Päivän kolmelta aterialta pudotettiin hiilarit puoleen ihan kokeilumielessä. Kokeillaan miten kroppa reagoi ja miltä se sitten tuntuisi olla dietillä. 

Tuntuuhan se. Energiaa on ja turvotus vähentynyt selvästi, mutta myös nälkä on tullut ja ihme ruokahimoja myös. Ja ei, en ole raskaana. :D Iso miinus kuitenkin siitä, että ilmeisesti alkavan kesäloman kunniaksi flunssa iski. :( Olo oli eilen aika jyrätty yövuoron jälkeen ja flunssan jyllätessä. =/ 

Uusi treeniohjelma on aika tykki. Lepoviikko ei syönyt tällä kertaa voimatasoja. Jalkatreenejä hieman jännäsin, mutta niissäkin voimat säilyivät ennallaan. Hyvä niin, sillä silloin lepo on tehnyt tehtävänsä ja kroppa palautunut hyvin. En vaan sit päässy tekemään täyttä treeniviikkoa, kiitos tän pirun flunssan. :(

13. päivä tuli myös valmennussopimusta puoli vuotta täyteen! Aika on mennyt supernopeasti ja miten paljon olenkaan oppinut oman kropan toiminnasta ja treenaamisesta. Välillä on ollut epätoivon hetkiä, kun kroppa ei ole toiminut niinkuin pitäisi, mutta vaikeudet on selätetty. :) Hiljalleen sitä oma pää tottui siihen vaa'alla joka päivä käymiseen ja painon muutoksiin. Olen oppinut hyväksymään sen seikan, että kroppa kerää nestettä herkästi ja se näkyy vaa'an lukemissa. Lihaskasvua on tapahtunut ympäri kroppaa ja varsinkin jalkojen kehitykseen olen ollut tyytyväinen. Niiden treenaamisessa on suurimmat ongelmat olleet ja kokeilujen kautta on löytyneet ne liikkeet mitkä sopii miulle ja tuolle miun alaselälle. Hermotus kehittyy hiljalleen ja se näkyy lihaskasvussa myös. Olen tyytyväinen ja täyttä höyryä jatketaan eteenpäin.

Niin tosiaan se kesälomakin alkoi. 1,5 viikkoo pois töistä ja heti miule paukahti flunssa. :( Niin olin taas suunnitellut tekeväni kotona vaikka mitä ja tekeväni viikkoon neljän treenin sijaan viisi plus runsaasti lihashuoltoa. Nyt pitää vaan toivoa, että tää flunssa ei ainakaan pahemmaksi mene. Tänään juostiin agilityvalmennuksessa ja huomenna olisi kaksi agilityrataa juostavana kisoissa. Ei varmaan yllätä, että taas kerran vapaa viikonloppu menee tiukasti koiraharrastusten parissa? ;) 

Huippua viikonloppua! <3

Tunnollinen työntekijä...

... sairastaa lomalla.

Pitkään onnistuin välttämään taudin. Mutta kuinkas ollakkaan, heti lomalle jäätyä se sitten iski. :( 

Sunnuntaina starttailin uuden treeniviikon, ja treeni kulki ihan kivasti huolimatta yövuoroväsymyksestä. Maanantaiaamuna herätessä olo oli hieman outo, yskitti mutta mitään muita flunssan oireita ei ollut. Keuhkokapasiteetti ei ollut ihan kunnolla käytössä ja hengästyessä varsinkin yskittämään kävi. Jalkatreenin kävin puskemassa siitä huolimatta ja painoja sai lisäillä mm. hackiin, reiden koukistuksiin ja suorinjaloin maveen.

Illan agilitytreenit meni puoliteholla. Kotiin päästyä koski lihaksiin ja niveliin. :( 

Tiistaina yskä jatkui edelleen, ja keukot eivät tuntuneet ihan omilta. Laittelinkin valmentajalle viestiä, että pitikin mennä kehumaan että viime viikko oli hyvä! Heti kostautui ja joku mysteeritauti iski. Tiistai oli jo etukäteen suunniteltu treenittömäksi, sillä sille päivälle oli varattuna ensikokeilu ihokarvojen sokerointiin Kauneushuone Saaraan. :) 

Tiistaina käytiin myös ihastelemassa revontulia. Kyllä ne vaan mykistää. <3 

Suosikkikuva <3

Keskiviikkona olo oli kipeä. Ei tarvinnut kävellä kuin talon päästä päähän niin tuntui että kuiva yskä riipii keuhkot paikoiltaan. =/ Olin suunnitellut tekeväni salilla selkätreenin, mutta jos kävely jo sai keuhkot huutamaan hoosiannaa, niin mitähän ois treeni tehnyt? Keskiviikkona etureidet ja lonkankoukistajat käsiteltiin LPG:llä. Vasen kinttu kipeämpi, mutta 20 minuutin käsittely teki nannaa. Illalla oli venyvyys huomattavasti parempaa! :) 

Keskiviikkona starttailtiin myös vessan remonttia. Revittiin boordi, pakkeloitiin seiniä, hiottiin seiniä ja suojailtiin suojattavat kalusteet + katon raja + lattianraja. Niin ja vielä mie illalla trimmailin yhden koiran näyttelykuntoon. :) 

Lastenhuone? Eehei vaan meidän vessa!
Nyt tuo boordi on historiaa! :)

Torstai-aamuna heräsin siihen, että tuntuu kuin kuumetta olisi. Mittari kainaloon ja odottamaan. Olin varma että lämpö olisi kiivennyt yli 38 asteen, mutta väärässä olin. Mittarin mukaan kuumetta ei ollut. Ja mittari oli toimiva, testasin sen varmuuden vuoksi. Päivä meni hissutellessa ja pohtiessa onko kuumetta vai ei. Välillä kylmä ja sitten kuuma. Iho hellanä ja niveliin sattui. Kuumemittari vain sitkeästi väitti, että mimmissä ei kuumetta ole. 

Vessan remppaa jatkettiin, ja J ne suurimmat hommat teki. Seinät sai pari kerrosta maalia ja yleisilme raikastui huomattavasti! :) Kunhan  koko homma on valmis, taidan hairahtaa sen verran tässä fitness-blogissa muille urille ja tehdä pienen remontti-/sisustuspostauksen. :D

Iltaa kohden olo onneksi koheni, päiväunet ja hissuttelu kotona taisiva tehdä tehtävänsä.

Tänään olo on jo paljon parempi! :) Energiaa alkaa olla vaikka millä mitalla, mutta yskä on ja pysyy. :( Vähänkään rivakammin liikkuessa alkaa yskittää. Vielä tänään ei taida olla treenin aika, joten olen sitäkin innokkaammin siivonnut ja hieman hairahtanut muutoinkin kodin sisustushommiin. Selvästi kevät tekee taas tehtävänsä! Pää täynnä ideoita, vielä kun ne saisi toteutettuakin. ;)

Huomenna suuntana Kuopio ja kahden radan verran agilitya kisattavana. Täytyy varmaan kipaista apteekkin hakemaan kunnon yskänlääkkeet, että ei tarvitse ratojen jälkeen keuhkoista luopua. ;) 
Ja samalla reissulla olisi tarkoitus kipaista Ikeassa hakemassa tarvittavia sisustusjuttuja. :)

Maanantaiksi olisi suunniteltu treenit valmentajan kanssa. Tarkoitus oli treenata jalkoja. Saas nähdä joutuuko suunnitelmia hieman muuttamaan? Joka tapauksessa joku treeni vedetään! :)

Oonko haukannut liian ison palan?

Se tunne, kun teet parhaasi mutta siitä huolimatta epäillään teetkö tosissasi. On oikeesti paska tunne. Varsinkin, jos tavoittelet täydellisyyttä ja otat kritiikin raskaasti. Ja kun otat tuollaisen kritiikit raskaasti, et myöskään (tietenkään) osaa ymmärtää asiaa miltään muulta kantilta.

Siinäpä viime päivien fiilikset. Siipi ollut maassa. Syynä voimatasojen jumahtaminen, jopa laskeminen nimenomaan jalkatreeneissä. Ensimmäinen epäilyshän oli, että teenkö treenit tosissaan. Niin, teenkö? Voiko korvien väli pettää miut niin pahasti, että meinaan jäädä prässissä 120 kilon alle, vaikka joitakin viikkoja aiemmin olen paukuttanut sarjoja 140 kilolla? Tai sumomavessa olen kiskonut maasta 90 kiloa rautaa ilmaan kahdeksan toiston verran ja nyt nouseekin vain viisi toistoa 80 kilolla. Entäs sitten, kun ne pirun kyykyt ei vaan meinaa nousta edes 40 kilolla? Yritän tehdä laajalla liikeradalla, kyykätä oikeasti alas, pitää selän suorassa ja antaa voiman tulla jaloista. Ja lopputuloksena on paineentunne alaselässä ja matalat voimatasot. :(

                                             PRKL!

Jos itse olisin valmentajan roolissa epäilisin myös heti tekeekö treenaaja asioita tosissaan. Mutta voi jösses miten se osuu syvälle sisimpään, kun nuo epäilykset kohdistuu omaan itseen. Ensimmäisenä ajatuksena on auttamatta se, että olenko oikeasti näin huono? Teenkö tosissaan? Vai vaan vähän sinne päin? 

Nytkö on tultu siihen hetkeen, kun korvienväliä kysytään? Mie luulin, että nää on vaan diettijuttuja. :D Paineet kehittyä on kovat. Tällä hetkellä en muuta ajattele kuin kehitystä. Hinku olisi olla salilla koko ajan, treenata ja tulla aina vaan paremmaksi. Syödä hyvin ja riittävästi ja antaa lihaskasvulle kaikki mahdollinen tuki. Siinä rinnalla elää myös muutakin elämää: sairaanhoitajan työ, parisuhde, kaverit, koiraharrastus. Kaikkea rytmittää kuitenkin fitness.

On vaikeaa hyväksyä oma heikkous. Ei mielen- vaan kehon heikkous. Tää miun alakroppa ei ole kunnossa. Liikkuvuus on entistäkin huonompaa, vaikka rullailen ja venyttelen säännöllisesti. Hermotus ei pelaa kunnolla tuonne takaosastolle ja tuntuman saaminen on vaikeaa. Siinäpä haastetta kerrakseen. En todellakaan valita ja tuskaile tyhjästä. Kuvat kertokoot enemmän ongelmista. Kuinka alas kyykkyyn sie pääset selkä suorana ja niin ettei polvet lähde kääntymään sisään? Leveällä jalka-asennolla ja hartian levyisellä jalka-asennolla. Mie en pääse alas kippaamatta eteenpäin. 

Ja jos kyykkyasenossa on tuollaiset ongelmat, eivät ongelmat lopu myöskään prässissä, hackissa, mavessa... You name it! Mut onhan niitä liikkeitä jotka myös sujuu: lantionnostot, askelkyykyt, koukistukset, ojennukset, pakarapotkut.. Mutta kehittääkö ne lihasta riittävästi? En tiedä. Mie yritän ihan oikeasti opetella kehittämään omaa liikkuvuutta ja saada ongelmat käännettyä voitoksi. Mutta riittääkö se?

Voinko tällä menolla saada kehitettyä fyysikkaa niin, että olisi järkevää kiivetä lavalle esittämään tuloksia? Just nyt en tiedä. MUTTA mie haluan yrittää ja tehdä parhaani. Riittääkö se? Parhaani ainakin yritän.

Pienet on ihmislapsen ongelmat. :D Naurettavaa eikö totta?

Ja ettei kaikki menisi pelkäksi valittamiseksi on paljon hyvääkin tapahtunut. Uljaksen kanssa on tällä viikolla treenattu urakalla häiriötreeniä viikonlopun kisoja varten. Toivottavasti lauantaina saataisi tehtyä ehjät radat. 

Ravitsemuksen suhteen palautusjuoma teki come backin ja lisäksi treeninaikaiseen juomaan lisäillään hiilareita hiljalleen. :) Palautusjuomaa on ollu ikävä. :D Se on kovan treenin jälkeen nälkä, mutta ruokaa ei meinaa saada alas ainakaan tuntiin. Palkkari helpottaa vähän tilannetta. :) 

Tää lähtis nyt paistamaan broiskua ja väkertelemään huomisia eväitä. Huomenna aamuvuoro ja sitten edessä NELJÄN päivän vapaat! :) 

Hyvin kulkee ja sit ei kuljekkaan

 Kuntokuvista tuli ihan ok palaute. Kehitystä saaneet kohdat oli omasta mielestä samat mitä valmentajakin sanoi. Samat sanat heikkouksien (takajalat) kohdalla. Huh. :) Eikä se ihrankaan määrä ole lisääntynyt, vaikka painon kanssa on pientä jojoilua ollutkin.

Lepoviikon jälkeiset treenit ovat kulkeneet mallikkaasti. Selkään sai kadoksissa olleen pumpin takaisin. Olkapäät ja ojentajat sai sellaiseen pumppiin, ettei käsi saanut nostettua eikä koukistettua.  Voimatasot eivät ole (vielä) ennallaan, mutta sieltä ne nousee.

Johan se oiskin liikaa pyydetty, että viikon kaikki treenit kulkisivat kuin unelma. Perjantai-iltana oli vuorossa takareidet ja pakarat. Viime kesäinen selkävaiva muistutti taas olemassa olostaan sumomavea tehdessä. Painoa ei ollut edes sitä määrää, millä olin sarjoja kiskonut pari viikkoa sitten. Alaselässä tuntui se samainen venytys, joskaan ei ONNEKSI yhtä voimakkaana. Lopputuloshan se oli, että paineen tunne alaselässä oli ja pysyi ja lantion asento muuttui, vaikka kuinka sitä yritti oikoa. Kyykyistä ei tullu mitään, paine vaan oli, pysyi ja kasvoi. Lopputreenin sai kiukulla painettua läpi. Kotiin päästyä Buranaa huuleen, Voltarenia selkään ja lattialle makaamaan jalat 90 asteen kulmaan. 

Seuraava aamu oli parempi. Päivän aikana tuli huomattua, että ei se selkä normaali ole. Paineen tunne tuli heti, kun seisoi vähän pidempään tai muuten oli jalkojen päällä (kauppareissut yms.). Yövuorossa sama homma. Ja tottakai oli työvuoro, että tekemistä ja jalkojen päällä oloa oli paljon. 

Lepo paras lääke on ja nyt onneksi selkä jo paljon parempi. Mikäli jatkaa oireilua varailen nopsasti ajan OMT-fyssarille. Oma diagnoosi on, että SI-nivel on liikahdellut taas omille asennoilleen ja siitä se paineen tunne.

Kyllä on taas mietityttänyt tuo jalkojen treenaaminen. Niiden kanssa on suuria ongelmia. Etureidet kehittyvät hyvää vauhtia, kun kaikki liikkeet tuntuvat menevän niille. Pakaraankin on kehitystä hiljalleen tullut, mutta takareisiin en saa tuntumaan kuin vain ja ainoastaan koukistuksilla. Ja se ei riitä. :(  Viestiä on mennyt valmentajalla ja odottelen kommenttia. Ottaa päähän! :(

Jospa tästä taas uuteen nousuun. Taidan ainakin uuden LPG ajan varata lähiviikoille ja keskittää sen hoidon pakaralle sekä lonkankoukistajille. Ne oli ne pahimmat. Tuntuu, että mitä enemmän venyttelen sitä enemmän olen jumissa. Varsinkin oikea lonkka kipuilee. Treeni-into ei ole latistunut kuitenkaan mihinkään. Suurin huoli on, että lihas ei kasva, kun en saa kohdistettua treeniä sinne minne pitää.

Uuden viikon kunniaksi uuteen nousuun! Tänään agilityä, huomenna koiraharrastuksen esittelyvideon kuvausta koiraseuralle (ollaan esiintymässä Uljaksen kanssa) ja lauantaina agilitykisat Lappeenrannassa. Siihen väliin vielä pari päivää töitä ja vaaditut salitreenit, täysillä tottakai. <3 

Vahvaa uutta viikkoa! <3 Ja lomalaiset, nauttikaa hiihtolomasta! :) Itse lomailen vasta parin viikon päästä.

Kuntokuvien aiheuttama ahdistus

Suunnilleen kerran kuukaudessa on aika ottaa kuntokuvat ja lähettää ne valmentajalle. Ja aina se on yhtä ahdistavaa. :D Onko kehitystä tapahtunut? Mitä jos kehitystä EI ole tapahtunut? Pitäisikö kehitystä olla tapahtunut enemmän? Siinäpä muutamia kysymyksiä, jotka mielessä pyörivät.

Kun itseään katselee peilistä on fiilis, että hei muutostahan on tapahtunut! Kun ottaa kuvan ja katselee sitä, tuntuu että ei helv.....i mitä mie oikein kuvittelen?!?!? Asentojen ottaminen on vaikeaa, kroppa on kiero ja vino kuin korkkiruuvi ja omaan silmään näyttää miltei samalta pullerolta kuin muutama kuukausi takaperin. 

Onneksi jotkut pienet asiat kertovat, että kyllä sitä (lihas)kasvua on tapahtunut. Työhousut kiristää reisistä ja takapuolesta ja mahakin on pienentynyt, sillä vyötäröstä menee pienemmän housukoot päälle. Olkapäissä näen jopa itse kehitystä tapahtuneen, myös niistä valokuvista katsoessa. 

Oma järkikin sanoo, ettei lyhyessä ajassa voi paljoa näkyvää muutosta tapahtua. Ja oma pää tekee tepposia arvioidessa, kuinka paljon muutosta voi näin offilla kuukaudessa tapahtua. Ja onhan se oma jännityksensä aina odotellessa valmentajan kommentteja. ;)

Kommentteja odotellessa on vaan jatkettava eteenpäin. Eilen treenasin etureidet ja kohtalaisesti kulki levon jälkeen. LPG ja lihashuolto mutoinkin oli tehnyt hyvää ja hackissa pystyi paremmin menemään alas ilman, että alaselässä tuntui ikävälle. Prässiä tehdessä oli paukut jo aika vähissä, mutta eiköhän se parane, kunhan tässä pääsee taas kunnolla treeneihin kiinni. Loppusilauksena vielä ankkakävelyä ja -hyppyjä. Tärinä jaloissa oli taattu!

Tänään oli vuorossa selän hieronta #2. Jumissahan se oli kuin mikä yhä edelleen. Varsinkin tuo vasen puoli. Positiivista kuitenkin se, että yläselkä ei ollut enää niin mutkalla kuin viikko sitten ja lihakset reagoivat paremmin käsittelyyn. Huomenna tekemään selkätreeni! Ja kuulostelemaan, onko tuntuma parempi. :)

Ihanaa alkanutta viikkoa! Treenatkaa kovaa! <3

Huoltoviikko

Viime viikko oli todella nihkeä. Väsytti, ketutti, paino nousi ja oli nälkä. Tuo väsymys varsinkin oli suurin harmitus. Nukuin viikon aikana useammat päiväunet, joita en normaalisti tarvitse. Treeneissä oli puhti pois, sisulla ja kiukulla tuli kuitenkin joitain ennätyksiä väännettyä. Voimatasot kuitenkin laskussa ja sarjojen toistomäärät vaihtelivat paljon.

Onni on ammattitaitoinen valmentaja ja käsky tuli levätä. Salille on asiaa seuraavan kerran vasta perjantaina. Yhteensä viisi päivää lepoa, sillä sunnuntainakaan en käynyt salilla. Ohjeeksi lepoa, ruokavalion mukaiset eväät, kevyttä aerobista (lenkkeilyä) ja lihashuoltoa PALJON. Suositus oli myös käydä hierojalla ja jaloille testata LPG-hoitoa. 

Tämä tyttöhän teki työtä käskettyä ja tiistaina marssin varailemaan aikaa hierontaan sekä LPG:hen. Hyvin kävi ja sain hieronnan samalle päivälle. Selkä pääsi käsittelyyn ja lopputulemana oli, että se on ihan oikeesti jumissa. :D Lavan alta epäkkäisiin saakka kunnolla kireenä. Hupsista. :D Ihmekkös tuo, jos ei oikeen selkä aukea ja erinäistä pauketta kuuluu lavan seudulta. ;) Huomiona oli myös mutkitteleva ranka: yläselässä mutka vasemmalle ja alaselässä mutka oikealle. Alaselän mutka on ollut vuosia, ylemmän mutkan sai onneksi suoristettua hieronnalla. 

Voi jee miten hyvä olo oli selän käsittelyn jälkeen. Miltei euforinen. Käsittely ei tehnyt suuremmalti kipeää, vaikka jumeja auottiin. Seuraava aika on heti ensi viikon alkuun, että saadaan paremmin jumeja helpotettua. Aaaaaah. Mii laik!

Ja keskiviikolla oli varattu LPG. Jep, yövuorossa olin töissä ja unet jäi taas kerran vähän nafteiksi. Mutta en voinut jättää tilaisuutta käyttämättä, kun vapaa aika löytyi noin nopeasti. Lpg on alipaineella tapahtuva imurullaushieronta. Hoito parantaa verenkiertoa sekä neste- ja lymfakiertoa sekä tehostaa kuona-aineiden poistoa. Ja se miksi mie tuohon hoitoon menen on, että se tehostaa lihaskireyksien hoitoa. Palautumisen tulisi tehostua ja lihasten elastisuuden parantua, jolloin myös niiden kasvu on optimaalisempaa. LPG muokkaa pinnallista faskiaa tehokkaasti ja tämän vuoksi soveltuu loistavasti tilanteisiin, joissa lihakset ovat kauttaaltaan kireät.

Odotukset on suuret tuon LPG:n suhteen. Jalat on tällä hetkellä niin totaalijumissa, polviin ja toiseen lonkkaa koskee eikä venyttely auta/helpota tuntemuksia yhtään. 

En usko, että yhdellä hoitokerralla näitä koipia kuntoon saadaan, mutta jos edes hyvä alku? Ja joku selkeästi huomattava hyöty olisi kiva saada.

Odotukset täyttyivät, sen voin sanoa. Aloitus oli oikein miellyttävä ja rentouttava: ei vielä varsinaista imua vaan sellaista täristelyä käsiteltäville alueille. Varsinkin pohkeissa tuo täristely tuntui tosi kivalle. Varsinainen lihaskalvojen käsittely tapahtui ohjelmalla, johon kuului napakka imu. Kuin imurilla olisi lihaksia "imenyt". Imuteho säädettiin tuntemusten mukaan. Ja jumithan löytyi. Pohkeet ja takareiset olivat jees, mutta pahimmat jumit löytyivät pakarasta (piriformis) sekä lonkankoukistajista. Tunne oli aika jännä. Kipeä kyllä, ja kipu tuntui oikein syvällä kudoksessa. Imutehoa vähennettiin niin, että pystyin olemaan rentona. Kivutonta tuo ei kuitenkaan ollut. Jumit vastasivat hoitoon niin, että kipu hälveni ja lihas tuntui pehmenevän kunnolla syvältä saakka. Varsinkin lonkankoukistajista kipu kaikkosi käsittelyn myötä, mutta piriformiksen alueella kiputuntemus säilyi.

Hoidon jälkeen jalat punoittivat ja olivat aivan ihanan kevyen tuntuiset. :) Kotiin kävellessä huomasin, että puolierot olivat tasoittuneet ja lantio oli suoremmassa asennossa. Nukuin erinomaisen hyvin ja olo oli suorastaan virkeä herätessä. Normaalisti yövuorojen välissä on enemmän tai vähemmän pöhnäolo. Herättyäni jalat eivät olleet yhtä kevyen tuntuiset, vaan reisissä tuntui kuin olisin treenin käynyt tekemässä. Pienet mustelmat ovat ilmestyneet reiden ulkosyrjiin. 

Neljä päivää lepoa oli lyhyt, mutta riittävä. Lepo on hyvä lopettaa kunnon treeniin valmentajan kanssa. ;) Olkapäät, rinta ja ojentaja pääsivät tehotreeniin. Kyllä huomasi, että lepo oli tehnyt tehtävänsä. Tekeminen tuntui hyvältä, sai puristettua väsymyksestä huolimatta kiukulla viimeisiä toistoja ja pumppi oli mahtava! Tuli positiivista palautetta, että hyvin vedetty treeni! :) Kyllä nyt taas jaksaa :) 

Treenit nextille levelille

Se ois nyt eka viikko pulkassa uuden treeniohjelman kanssa. Ei voi kehua, että 110 lasissa oisin suorittanut, lähinnä sellainen uusien liikkeiden sisäänajo. MUTTA kroppa on kipeempi kuin aikoihin! Johtuuko se viikon tauosta flunssan takia? Vai osuuko ja uppooko uusi ohjelma niin mojovasti? En tiiä, mutta tykkään paljon!

Selkää ja hauista tuli tehtyä pt:n silmien alla. Lähinnä tsekattiin tekniikat kuntoon. Ja oli aihetta! Sitä luulee osaavansa, mutta eeehei. Johan rupes liikkeet tuntumaan selkäfileissä. Hermotus selkään ei oo hyvää. Voimaa löytyy ja liike ok, mutta mie en vaan kunnolla tunne mikä lihas tekee työtä. :/ Noh, eiköhän se hermotuskin ala hiljalleen kehittymään. Motivaatio otti taas huikean harppauksen ylöspäin. Tää on niin miun juttu!

Tänään oli vuorossa takajalat. Kivaa oli käydä treenaamassa itselle vieraalla salilla, mutta vielä kivempaa oli palata omalle tutulle ja turvalliselle salille. :D Pssssst Energyn porukka! Miule vois sponssata Energy hupparin, mikä päällä voin käydä treenireissuilla maalimalla. ;) Kävelevä mainos juu nou? :) Viitsi vitsi. :) kyl vaan pitää kehua "omaa" salia, kyllä kelpaa lihoja kasvatella!

Jalat tuli muussattua ja väsyneenä kotiin. Voin vaan jänskätä miten kipee oon huomenna! Selkä tuntuu muussatulta ja ihan varmasti takalisto-osastolla tuntuu tää päivä.

Aika monta viikkoa on tullu puskettua viis tai kuus treeniä viikossa. Nyt treenejä on vain neljä. Lepokin on kuulemma tärkeetä. ;) Tää viikko on siis taputeltu ja en millään malttais. Huomenna kuitenkin "kevyt" 13 tunnin työvuoro, joten ei tartte kuin vaan haaveilla treeneistä. Sunnuntaina saattais olla perusteellisen kehonhuollon paikka. Putkirullan kanssa pitäis yrittää selkää ja jalkoja aukoa, auts!

Menkööt tää teksti myös viikkokertauksena. :) Treenit siis maanantaina ja tiistaina sekä torstaina ja perjantaina. Ruokailut vaativat edelleen opettelua. Nyt alkaa hiljalleen ruokamäärät uppoamaan ja nälkäkin pilkahtaa aterioiden välillä. Lisää ruokaa luvassa! :P 

Plussaa:
- Uusi ohjelma. Tuntuu pirun hyvältä treenata tietyn ohjelman mukaan eikä soveltaa jokaisella kerralla.
- Pt-treenit. Vaikka tehot eivät olletkaan läheskään tapissaan, on lihat kippeenä.
- Tuntuma.

Miinusta:
- Varsinkin vapaapäivinä ruokaohjeiden noudattaminen vaikeeta. En mukamas kerkee syödä kaikkia aterioita! 
- Elämä pyörii ruoan ympärillä.
- Vain neljä treeniä, vaikka intoa ois enemmän tehdä! :D :D

Hyvä viikko. Lisää tämmöisiä! Ja toivottavasti aterioihinkin alkaa rytmit löytymään myös vapaapäivinä. Opettelen koko ajan. :)

Sekametelisoppa

Viime viikosta ei ole mitään kerrottavaa. Alkuviikosta hyviä treenejä ja keskiviikkona pitkästä aikaa hevosen selkään. Torstai aamuna heräsin siihen, että kurkkuun koskee ja niinhän se flunssa rantautui meidän huusholliin. Tosi kiva... :( Treeneissä oli loistava flow päällä ja se loppui nopeasti tuohon kurkun karheuteen. Sen verran oli älyä päässä, että salille ei puolikuntoisena mennä. C-vitamiinia, sinkkiä, D-vitamiinia ja probiootteja huuleen ja eikun toivomaan, että flunssa on nopeasti selätetty. 

Kurkkukipua kesti pari päivää (vain!!!!) ja sitten alkoi räkäralli. Ääni on edelleen mukavan nasaali ja räkää riittää enemmän kuin omiksi tarpeiksi. Ällöttävää! Viikon treenitauon jälkeen uskaltauduin torstaina varovaisesti salille. Olin samaisena aamuna saanut sähköpostiin upouudet treeni- ja ravinto-ohjelmat, joten polte treenien pariin on valtava!! Tää  viikko viel varovaisesti ja maanantaina täysillä eteenpäin! Olipahan kerrankin aikaa paremmin agilitytreeneille. :)

Maanantaina kävin fyssarilla. Ja taas pohdin onko tarpeen mennä, kun mitään vaivaa ei ole. :) Menin kuitenkin ja keksimällä piti keksiä valitettavaa. No ei sentään. :) Käynti oli sovittu tsekkauskäynniksi ja sellaiseksi se jäi ja uusia aikoja ei ole tarvetta varata. Aika huikeen hieno tunne!!! Kotijumpat ei lopu ja liikkuvuuden kanssa on töitä tehtävänä, mutta fyssarin hoidettavaa miussa ei tällä hetkellä ole. Jalkojen ollessa ok käytiin läpi viel yläselkä eikä sieltäkään mitään isompaa jumitusta löytynyt. "Terveen paperit" kourassa kotiin ja olo on jopa vähän tyhjä, kun ei suunniteltuja käyntejä enää ole.

Miun tulee oikeesti ikävä niitä kaikkia hyviä keskusteluja ja treenivinkkejä! Jokaisella käynnillä käytiin hyviä keskusteluja enimmäkseen treeneihin liittyen. Viime aikaiset keskustelut pyörivät paljon ravitsemuksen ympärillä sekä tämän valloillaan olevan fitnesskohun. Treeneihin olen saanut paljon vinkkejä ihan omaa lajiani varten! Puhumattakaan niistä kyykkyharjoituksista! Olen kiitollinen AINA! Ja mikä parasta, tiedän mistä saan apua, jos kropan kanssa jotain ongelmia tulee. :)

Torstaina salilla käydessä kokeilin maastavedon tekniikka pitkästä aikaa. Kesän alussahan ennen tuota selän rikkoutumista, en ollut kykenevä tekemään liikettä maasta saakka. Nyt asento osui kohdalleen ja liike tuntui oikeasti hyvälle! Ei, mave ei ainakaan toistaiseksi kuulu treeniohjelmaani, mutta hyvälle tuntui kokeilla. Painoa oli hurrrrrjat 50 kg, mutta olisi ollut varaa ladata painoa enemmänkin. Toipilaana jätin urheilut urheilematta ja olin äärimmäisen tyytyväinen siihen, että asento tuntui hyvälle ja tekniikka pysyi kasassa. Vielä kun saisi kyykyt, varsinkin takakyykyn, tuntumaan yhtä luontevalle. Lisäksi liikettä vähän jaloille, selälle sekä olkapäille. Ennen kotiinlähtöä putkirullailin reisiä ja ai tsiisus kun teki kipeää! Kyynel meinasi tirahtaa, kun reiden ulkosyrjiä rullailin.

Niin, olenkin aiemmin jo kirjoitellut valmentajan etsimisestä. Olen saanut kommenttiakin, jossa on kysytty mihin lopputulokseen pohdintojeni kanssa tulin. :) Olen päätynyt tekemään valmennussopimuksen Joonas Haapasaaren kanssa. Yhteistyö on vasta ihan alkumetreillä. Ruokavalio on startattu ja treenit tosiaan starttailen ensi viikolla.

Ei oo nälkä, kun tämmösiä määriä pupeltaa monta kertaa päivässä :D

Kun nyt tosissaan starttaillaan eloa fitnesskisat silmissä kiiluen on myös aika todenteolla ottautua kenkien hankintaan. Tilasin "Caress"-malliset kengät (koko 39), kun olin saanut vihiä että se voisi olla miun jalkaa menevä koko. No voitte vaan arvata oliko??? Lesti tuossa mallissa on todella kapea miun jalkaan ja siinä se suurin ongelma oli. Nuo Caressit on vielä miulla, joten jos kiinnostaa kokeilla tai hankkia ne omaksi saa laittaa viestiä!

Seuraavaksi hankit "Galat", sillä niissä lesti on leveämpi ja aion ottaa ne yhden numeron isompana. Niin ja sentin verran korkeampi korko. Voi aaaapuva!

Huomenna on suuntana Kuopio ja agilitykilpailut. Ensimmäiset sisähallikilpailut, joten saas nähdä miten koira käyttäytyy. Jännittää!!!

Viikon yhteenvetoa

Koska tämä on pääsääntöisesti treeniblogi, ajattelin ruveta kokoamaan jokaisen viikon lopulla pientä yhteenvetoa kuluneesta viikosta. Pysyn itsekkin paremmin kartalla, miten se viikko menikään ja mitä hyvää ja huonoa treeneissä on ollut. 

Yhteenvetoa

Tähän viikkoon mahtui hienosti viisi salitreeniä. Maanantai, tiistai, keskiviikko, perjantai ja lauantai olivat treenipäiviä. Saispa jokaiseen viikkoon yhtä helposti mahdutettua viisi treeniä! :)

Plussat

Suurimpana plussana jalkojen treenaaminen. Vaikka se onkin hyvin pienillä painoilla opettelua ja totuttelua. Jalat ottavat hyvin treeniä vastaan. Tai ainakin hyvän pumpin saa todella vähällä aikaiseksi.

Ah, Tritaniumstoresta ostetut Shape Shiftersit. Kompressiovaatteet on vaan niin kivoja päällä :)

Liikkuvuusharjoituksia, lähinnä kotiharjoituksina, on tullut lisää ohjelmaan mukaan. Tavoitteena saada nuo ikikireät akillesjänteet venymään! 

Tuntuma kaikissa treeneissä hyvä. Varsinkin selkäpäivä on ollut monesti sellainen, että ei vaan saa kohdelihakseen niin hyvää tuntumaa kuin haluaisi. Nyt alkaa tuntuma löytymään ja treenipainot kasvaa!

Voemaviikko ja kokeilussa 6x6. Raskas mutta phuuh miten hapottava! Kultainen kuusikko, eikä suotta! Vielä kun olisi liikkeetkin kultaisen kuusikon mukaiset. ;)

Pystyin juoksemaan agilitytreeneissä!! :D 

Sano HEP jos osaisit mennä "kartan" osoittaman radan ;)

 

Miinukset

Selkä kipuilee, varsinkin aamuisin. Sukkien pukeminen on vaikeaa, samoin kenkien. :( Liikkuminen auttaa, onneksi.

Liikkuvuus hemmetin huono. Ja liikkuvuusharjoitukset pirun tylsiä. :D

Jalkatreeneissä painot hyvinhyvinhyvin kaukana siitä, mite ne olivat ennen selän rikkoutumista. Korvien välille kova paikka nöyrtyä tekemään minipainoilla. Vielä täältä noustaan! Onneksi sentään tuntuma on hyvä.

Väsymys. En vain ymmärrä mikä tällä viikolla on niin älyttömästi väsyttänyt. Päiväunia on tullut vedettyä useana päivänä ja aamulla on vaikeuksia saada itsensä sängystä ylös.

Ainakin päiväunikaverit on miun seurana <3

Nälkä. Nälkä on nyt käytännössä koko ajan. Tuntuu, ettei mikään ruokamäärä riitä. Vaikka nälkä on, on olo nesteinen ja turvonnut. :( Ärsyttää.

Iltapala ja nälkä ei vaan lähde :(

Iho. Iho on nyt kasvoissa todella huonona. :( Enkä ymmärrä miksi. Huonous ei ole vain tällä viikolla yks kaks tullutta, vaan se on ärsyyntynyt kesän ja alkusyksyn aikana kokoajan. Onko syy jossain ruoka-aineessa, hormonitoiminnan muutoksissa vai kentien elimistön puhdistumisesta?

Sellainen viikko tämä. Nyt pikkuhiljaa päiväunille, sillä edessä kolme yövuoroa.

Ongelma nimeltä liikkuvuus

Eilen fyssarikäynnillä tuli se kauan odotettu asia vastaan: mie en enää tartte joka viikkoisia fyssarikäyntejä! Kuusi käyntiä, eli kuusi viikkoa siihen meni. Täysin kunnossa en edelleenkään ole, mutta pahin taitaa olla ohi ja olen saanut kotikuntoutusohjeet. Seuraava aika on varattu kahden viikon päähän ja sen saan perua, jos tuntuu etten sitä käyntiä tarvitse. :)

En ois muutama kuukausi sitten uskonut miten pitkä ja kivinen tie tästä tuleekaan. Täysin kivutonta päivää ei ole ja kipukohta vaihtelee selän, pakaran ja takareiden välillä. Siihen kaupanpäällisiksi olen saanut kroppani entistäkin jäykemmäksi ja vähäinenkin liikkuvuus on teillä tietämättömillä.

Kotijumppaohjeita on neljä erilaista: si-nivelen "lepuuttamista" makaamalla lattialla jalat 90 asteen kulmassa, hermokudoksen pumppailua makaamalla lattialla selällään ojentaen jalkaa suoraan kohti kattoa, pakaran aktivointia ja viimeisimpänä lantion liikkuvuuden parantamista "koiran kusetuksella". :D Ja ei, liike ei ole se mitä jumppavideoissa tehdään. ;)

Salilla on lupa treenata kyykkäämistä, mutta pienillä (olemattomilla) painoilla. On oltava erittäin tarkka lantion asennosta. Väärässä asennossa oleva lantio yhdessä miun notkoselän kanssa ei ole hyvä yhdistelmä. Niin, ja ne kyykyt on ainoita liikkeitä joita pystyn kivuitta tekemään! Eristäviä liikkeitä kuten reiden ojennukset ja koukistukset on turha edes yrittää! Vaakaprässikin pitää kuulostella jokaisella kerralla erikseen.

Näköjään reidet ja pakaran voi saada pumppiin pienilläkin painoilla :)

Mutta onneksi kyykky on kuningasliike! Ja niin pirun vaikea! Varsinkin kun se haluaa tehdä oikein. Eilen fyssarin kanssa katsottiin yhdessä etukyykyn tekniikkaa ja parannusehdotuksia siihen. :) Erityisen iloinen olen siitä, että liike on symmetrinen. Olo on nyt niin toispuolinen, että en pysty itse sanomaan onko tekemäni liikkeet symmetrisiä vai ei. Olen napannut videolle pari etukyykkytreeniä. Smithissä teen tarkoituksella oikean asennon varmistamiseksi. Joskus tulevaisuudessa aion siirtyä tekemään liikettä vapaalla tangolla. :) Miksi etukyykky? Siksi, että tällä hetkellä siinä saan lantion asennon pidettyä huomattavan paljon parempana kuin takakyykyssä. :) Omaan silmään tän päivän kyykkäys näytti paremmalle asennon puolesta. :) Aion nappailla kyykkäilyistä videoita säännöllisesti, että näkisin miten tekniikka muuttuu, vai muuttuuko?

Liikkuvuus on ollut suuri ongelmani aina. Kyllä, olen tiedostanut asian mutta en ole tehnyt asialle mitään. Tyhmää, tiedän! Nyt jos koskaan on korkea aika ottaa härkää sarvista. Suurimmat ongelmat ovat jo mainittu lantio sekä akillesjänteet. Noista akillesjänteistä olen kuullut ensimmäisen kerran silloin, ensimmäistä kertaa koskaan opettelin kyykkäämään. Silloin se kuitattiin vaan sillä, että painot kantapäitten alle ja menoksi. Nyt ohjeeksi PITKIÄ venytyksiä, 3-5 min kerrallaan. Ja ei oo mikään nautinto, kokeilin eilen!

Lantion liikkuvuus on nyt todella epäsymmetristä. Kipeämpi puoli (oikea) liikkuu paremmin kuin vasen. Kompensaatiota kenties?

Hemmetin hienoo olla tässä kunnossa 28-vuotiaana. :( Vuosien laiskuus näkyy jo nyt! Asian hyväksyminen tälläiselle "kaikki mulle heti nyt" -tyypille ei oo helppoo. Ensimmäisenä fiiliksenä kiukku, miks oon näin hemmetin tyhmä ja päästin itteni tähän kuntoon?!? :( Onneksi tämä ongelma on korjattavissa. :)

P.s. Kiitos kaikille eiliseen tekstiin kommentoineille! <3

Uusi vaihde silmään ja let's GO!

Pikainen päivitys vain. Pian on edessä automatka Kotkaan ja Uun luovutus kasvattajan hoteisiin näyttelymatkan ajaksi. Miten mie pärjään ilman tuota perskärpästä maanantaihin saakka?!?!?! Voi olla silmäkulmat kosteana, kun lähdetään ajamaan takas kotiin ilman Uuta. :´(

Kuva SAVPK:n agilitykisoista, kuvaajana Miia Kierikki-Malinen

Treeni- ja diettirintamalle kuuluu hyvää. Paino jatkaa laskuaan, yhä edelleen n. kilo per viikko tahdilla! Kroppa toimii yliodotusten! Jotain tehty siis oikein. :) Tällä viikolla olen tehnyt kaksi salitreeniä: vetävät ja työntävät ja molempien yhteydessä testaillut vähän kyykkyjä ja hackia. Lauantaina viikon kolmas treeni, koko kroppa napakasti läpi! Lisäksi on tullut tehtyä yksi n. tunnin pyöräilylenkki sekä 45 minuutin kävelylenkki. :) 

Selän ja pakaran tilanne on nyt se, että kyykyt (smith, hack) sujuu kivuitta! Hurraa! Yhden jalan prässiä voi tehdä suhteellisen kivuitta, kunhan keskittyy todella siihen mikä lihas työtä tekee. Reiden ojennukset ja normaali prässi on poissa pelistä toistaiseksi. =/ 

Uutta vaihdetta silmään siis ja ensi viikolla saa jalat ihan ikioman treenipäivän! Kyllä sitä on odotettu! Ohjelmassa vain ja ainoastaan kyykkyvariaatioita pienillä painoilla mutta en malta odottaa! Liikkuvuusharjoituksia mukaan ja venyttelyt ohjelmaan myös. Toivotaan ettei takapakkia tule. :)

Nyt loput tavarat kasaan matkaajalle ja autoon istumaan "muutamaksi" tunniksi. ;) Adios amigos!

Käykäähän joutessanne tykkäämässä Project...ME:n facebooksivuista lisäksi miun touhuja voi tiirailla Instagramissa. :)

Epämukavuusalueet ja sinne rohkeasti meneminen

Vanha juttu jo, että treeneissä pitää uskaltaa mennä epämukavuusalueelle, jotta tulosta saadaan aikaiseksi. Tuttua eikö vain? Silloin tällöin ihan normiarjessakin epämukavuusalueille meno tekee hyvää.

Pidän itseäni ujona ja varsinkin isommassa ja uudessa ihmisporukassa hiljaisena. En vaan koe, että miulla ois mitään sanottavaa. Tuttujen kanssa olen höpöttäjä ja äänessä paljon, mutta uudet asiat saa miut varuilleen. Siinä yksi syy miks minuun tutustuminen voi olla aluksia vaikeaa. :D En mie oo paha vaikka näytän kiukkuiselta xD

Tämän viikon hienoimpina hetkinä haluan mainita vaihto-opiskelijan ohjaamisen töissä. Kyllä vaan, minä joka en todellakaan halua puhua ENGLANTIA UUDEN ihmisen kanssa. :D Lomareissuillakin olen aina tuppisuu. Mutta mie selvisin! Kaksi päivää oli huippuja ja oikeasti oli mukavaa, eikä se puhuminen ja sanojen löytäminen ollut kovin vaikeaa. :) Kolleegoilta tuli palautetta, että loistavasti meni! Ja kaksi päivää! Ja osasin jopa puhua ihan työasioista ja opettaa uusia asioita. Jes!

Epämukavuusalueeksi voisi varmaankin mainita myös selän/pakaran kuntoutuksen aloittamisen. Fyssarilta tuli kotijumppaohjeet, joita olen päivittäin noudattanut. Siihen lisäksi olen vielä salitreenien yhteydessä helppoja ja kevyitä liikkeitä tehnyt keskittyen pakaran oikeaan aktivoimiseen. Voi jee miten tylsää! Esim. eilen olin intopiukeana tehnyt rinta treenit ja siihen lisäksi olkapäitä. Fiilikset latistui heti pakarapotkuja tehdessä sillä se vaan oli niin pirskatin tylsää. :( Vaatii siis korvienväliltä paljon malttaa rauhassa kuntouttaa. Ei ollenkaan mukavaa tälläiselle malttamalttomalle sielulle. Voi miten odotankaan sitä päivää, kun selkään/pakaraan/takareiteen ei koske!

Kipu ei ole este, se on vain hidaste! Uuteen nousuun uudella tsempillä!
#hupparikansanpuolella Käykääs katsomassa ja osallistukaa haasteeseen hyvän ja tärkeän asian puolesta! :)

Ja ihan meinasi unohtua! Epämukavuusalueeksi nimitän myös treenit tyhjällä vatsalla! :D Niin hölmöltä kuin kuulostaakin, on aamupala ja sen syöminen tärkeääkin tärkeämpi juttu ja nälkäisenä olen kiukkuinen. Aamutreenit on jo vanha juttu ja rehellisesti sanottuna nautin niistä! Vaikkakin kellon soiminen klo. 5:30 ei todellakaan ole mukava juttu. Torstaina kuitenkin nukuin hieman pidempään ja mars mars jumpalle ilman aamupalaa. Vain lasi vettä ja latausjuoma. Ja ei se niin kamalaa ollut. Selvisin, en ollut kiukkuinen ja lihakset meni pumppiin ja kerrankin haba näytti omaan silmään siltä että se on kasvanut. Treenin jälkeen aamupala autossa körötellen töitä kohti. Miksipä en toistekkin treenaisi tyhjällä vatsalla? Ajatuksen tasolla tuntui kamalammalta, mitä se sitten todellisuudessa oli!

Tää viikko on mennyt todella väsyneissä tunnelmissa. En tiedä mikä väsyttää. Ruokavaliossa on hiilaria mukavasti, niitä ei ole vähennetty, koska paino on tippunut tasaisesti. Treenit ovat sujuneet oikein mallikkaasti ja voemaviikkoa elellään. Painot nousussa ja lihakset kipeinä. :D Tää voimaviikkojen ja volyymiviikkojen vaihtelu on ollut nappivalinta. Kiitos latausjuoman, treenit kulkee hyvin vaikka muuten väsymys painaa. Tuntuu, että voisin taas nukkua joka päivä päiväunet eikä aamutkaan meinaa lähteä käyntiin. Asiaahan ei yhtään auttanut loppuviikon kruunannut työputki: aamuvuoro + pitkä päivä (12h) + kolme 12 tunnin yövuoroa. Phuuuh!

Kotiin lähdössä. VÄSYTTÄÄ!!

Ensi viikolla on keventelyn aika. Tästä väsymyksestä päätellen se on todellakin tarpeen. Arjen pyörittäminen onnistuu vähän helpommin, kun on noita menoja siihen malliin, että treenien liittäminen niiden lomaan olisi aikamoinen haaste. Keventelyä treeneistä ja lisäksi tankkauspäivä miun syntymäpäivänä! Ensimmäistä kertaa ikinä! Hassua. Miten usein olenkaan ihastellut erinäisistä blogeista tankkauspäivien herkkuja :D Niitä herkkuja, jotka ennen olivat jokapäiväistä meikäläiselle. :D Ja kuten fitnessmimmin kuuluukin, olen jo vähän miettinyt mitä ko. päivänä syön. :D En vain ole päättänyt minä päivänä herkuttelut herkuttelen. Ehkäpä se päivä ansaitsisi ihan ikioman postauksen? Tankkauspäivä ei osu vielä ensi viikolle, vaan vedetään ensi viikko matalammilla kaloreilla ja ennenkaikkea matalammilla hiilareilla. En juhli synttäreitä muuten, joten eikös hiilareiden tankkaaminen käy juhlimisesta?? Kotona jo ilmoitin, että lettuja haluaisin silloin syödä! :D

Alan olla muiden harrastusten kanssa siinä pisteessä, että pientä priorisointia on mietittävä. Eniten ärsyttää se, että treenit oman koiran kanssa ovat olleet todella vähissä, mutta sitten sitä muuta koiramaista menoa on tähän syksyyn pakkautunut ärsyttävyyteen saakka. Olen sitä mieltä, että harrastaminen on hyvästä mutta sen täytyy olla hauskaa ja siitä täytyy nauttia. Rehellisesti sanottuna harrastustoimintaan liittyy tällä hetkellä myös sellaisia asioita joista en nauti. :( Tärkeysjärjestys harrastuksissa on seuraava: oma jaksaminen (ja työt jotka sotkevat harrastamista paljon), omien koirien treenit ja sitten vasta kaikki muu jos paukkuja riittää. 

Haastan nyt jokaisen tämän tekstin lukeneen menevän rohkeasti sinne epämukavuusalueelle, edes yhtenä päivänä yhden kerran! 

Liittyipä se töihin tai treenaamiseen, rohkeasti vaan! :)