Vähenee vähenee...

Nimittäin hiilarit vähenee... Itsehän kuitenkin sovellan ja joudun pitämään enemmän hiilareita lautasella maitohommien takia. :) 

Viime viikko olikin aikamoinen. Menoa ja meininkiä oli normaalia enemmän mikä asetti haasteita syömiselle. Cheat mealin pidin jo tiistaina, koska aikataulujen ja arjen pyörityksen kannalta se istui siihen parhaiten. Söin myös kesäpäivän kunniaksi jätskin ja sunnuntaina oli meidän pikkumimmin 1v. synttärit ja siellä sitten lautaselle löytyi karjalanpiirakoita, kasvispiirakkaa sekä smoothiekakkua.
Smoothiekakku tuli kyllä miun leivonnaisiin jäädäkseen; riittävän helppo, nopea ja ravintoarvoiltaan voisi sanoa terveelliseksi. Ei lisättyä sokeria eikä turhia lisäaineita. Suosittelen! Ja lapsellekin voi sitä hyvällä omalla tunnolla tarjota. :)

Hyvää! :P

Vaikka dieettiä ajatellen ei viime viikko ihan nappisuoritus ollut, oli paino jatkanut tasaista laskuaan. Senttejä en (vieläkään) mitannut, mutta väittäisin että niitä on lähtenyt. 

Viime viikko oli myös sellainen tunnemyrsky-viikko, että ei paljoa dieetti oo ylimääräisiä ajatuksia saanut. Konemaisesti eteenpäin ja keskittyen lähes kaikkeen muuhun. En voi muuta kuin todeta, että onneksi viime viikko on taakse jäänyttä ja siitä selvittiin hyvin.

Lämmin kesäilta houkutti tekemään pikaisen, n. puolen tunnin takapihatreenin kera agilitytikkaiden, kahvakuulan ja painopallon. Tein kolme liikettä 1min kutakin ja niiden jälkeen 1min lepo. Kierroksia tein yhteensä neljä. Liikkeet oli:

• Etuheilautus kahvakuulalla
• Kyykky + pystypunnerrus painopallolla
• Tikkailla askellus sivusta jokaiseen väliin

 Kiva ja nopea treeni. Ja mikä tärkeintä, korvienväli sai tarvitsemaansa nollausta. :)  

 Mukavaa alkanutta viikkoa, vesisateesta huolimatta! <3

Viikko kaksi ja kolme

Otetaan tähän kaks kärpästä yhdellä iskulla, sillä viikko on jo hujahtanut perjantaihin ja en oo kerennu aiemmin kuulumisia kirjoittelemaan. :) 

Viime viikolla miinuspäivät lisääntyi ja viikonloppuna oli "lupa" cheat mealiin. Flunssa kiersi koko meidän perheen sillä viikolla. Mie ja H päästiin helpoimmalla, mutta J kuumeili pari päivää. Onneksi flunssa ei vaikuttanut ruokahaluun, voisi sanoa että päinvastoin. Cheatmealin toteutin jo perjantaina (koska se vaan oli helpoin silloin) ja en ehkä täysin mennyt ohjeen mukaan... Hiilareita olisi saanut ladata enemmän, mutta ennakkoon jo olin päättänyt että cheat mealilla syön sitä mitä haluan PISTE.

Tiivistyy tiivistyy :)

Tälle viikolle tuli ruokavalioon enemmän muutoksia. Nimenomaan niihin hiilareihin. Maidontuotannon vuoksi en ole voinut mennä täysin ohjeiden mukaan, sillä hiilareiden vähennyt näkyy heti maitomäärissä. Siispä poikkean ohjeista hieman. Hiilareita tulee hieman vähemmän, mutta ei yhtä vähän mitä ohjeiden mukaan.

Maanantaisin pidän "punnituspäivän". Ensimmäisen viikon jälkeen tuloksena -1kg. Toisen viikon jälkeen ei vaa´an lukemissa juurikaan muutosta ollut, mutta mahamakkara on lähtenyt hyvin pehmenemään. Se löllövaihe tietää vain sitä, että rasva on lähtenyt tirisemään joten olen happy. Aineenvaihdunnassa mukava boosti myös. 

Flunssan vuoksi liikkuminen ollut aika vähäistä. Koirien kanssa metsälenkkejä rauhalliseen tahtiin lasta kantaen kantorepussa, viikonloppuna agilitykisoissa kaksi rataa ja kesän (ai mikä kesä kun lunta sataa?!?!) ensimmäinen fillarilenkki. 

Edelleenkään en ota paineita liikkumisesta. Vaikka tekisi mieli liikkua enemmän, liikun kun siihen on aikaa. En tahdo lähteä liiaksi aikatauluttamaan arkea ja väsymään siihen aikatauluttamiseen. :) 

Hiilarihimo on tullut takaisin. :( Ja nälkä... vaikka ne ruokamäärät on isoja ja usein koostan ateriat niin, että syömistä on määrällisesti reilusti. Tämä kuuluu painonpudotukseen ja menee ohi, kun kroppa tottuu. Yksittäisiä lipsumisia on ohjeista tapahtunut. En ota ressiä, kun kyseessä on vain yksittäisiä lipsauksia. 

Pahin diettihypetys on väistynyt ja tää on osa arkea. Valintoja valintoja. :) 

Aika tyhjäpäinen postaus tuli. Ajatukset pyörii jossain ihan muussa kuin dieettaamisessa. :D 

Mukavaa viikonloppua! Toivottavasti se kesäkin alkaisi tulla!

Viikko yksi

Ensimmäinen virallinen dieettiviikko on taputeltu. Kolme ns. miinuspäivää ja neljä plussapäivää. Tuloksena oli, että paino oli humpsahtanut vaa´an mukaan kilon verran alaspäin. Tämäpä mukava aloitus uudelle viikolle. :)

Sokerikoukku istuu tiukassa. Onneksi mm. sokeriton sprite ja sokerittomat pastillit ovat auttaneet. Ja ehrmannin ja propudin vanukkaat. :D Onneksi muita vieroitusoireita kuten mm. päänsärky ei ole ollut. 

Viikonloppuna joku flunssan tapainen iski TAAS. Väsymys ja kehno olo lisää erinäisten mielitekojen määrää. Itsellä nämä mieliteot kohdistuu erityisesti leipään. Voisin vain syödäsyödä ja syödä leipää. Ihan vaan pelkkää leipää. Outoa ja tyhmää. 

Ruokaa saa pupeltaa paljon ja dieetin facesivuilla onkin käynyt keskustelu kiivaana kun ruokamäärät eivät meinaa upota. Itselle ei syöminen oo mikään ongelma. :D Vaikka ruokaa on määrällisesti paljon on miulla silti nälkä. Nälkä pitää kivasti huolen siitä, että ateriavälit ei pääse venymään liiaksi. :D Ainoa mikä ärsyttää, on iso kasvisten määrä, joten niitä saa olla jatkuvasti kantamassa kaupasta sekä keittämässä syöntikuntoon/pilkkomassa syömäkokoisiksi. Te ketkä ajattelette syövänne reilusti kasviksia, niin ottakaapa vaaka ja punnitkaa 200g kasviksia (huom ei peruna tai bataatti) jokaiselle aterialle. On muuten iso määrä se. Itelle kun ei uppoo esim. pelkkä kurkku ja tomaatti.  

Ei oo pieniä annoksia ei :P

On ollut aika rentoa pelkkä ruokavalion noudattaminen. Se, että ei oo painetta liikkumisesta on ollut hyvä juttu. Ollaan käyty tytön ja koirien kanssa rauhallisilla metsälenkeillä, perjantaina agilitya ja muutoin vaan arkipuuhastelua kotosalla ja pihalla koiran treenaamista. Pieni jumppahirmu olkapäällä muistuttelee, että kyllä liikkua pitäis enemmän, mutta onneksi olen osannut olla stressaamatta siitä. Kehonkoostumukselle liikkuminen, varsinkin sali, tekis enemmän kuin hyvää mutta eiköhän sen säännöllisemmän treenin aika vielä koita. Toistaiseksi kyykyt vaunuja heijaten (eli lasta nukuttaen) ja pihaleikit riittäkööt koirien lenkittämisen ja treenaamisen ohella. :) 

 Nyt keskitys häätämään flunssan huspois, sillä viikonloppuna pitäis olla kisakuosissa. Siispä lounaan valmistukseen ja aurinkoenergiaa tankkaamaan pihalle! :)  

Aurinkoista maanantaita! <3

Sit mennään!

Valmisteleva viikko taputeltu. Voin sanoa, että hyvä uudistus tuo valmisteleva viikko on ollut. Se antoi aikaa päälle valmistautua tulevaan, rauhan tehdä tietyt ostokset ja aikaa suunnitella tulevia ruokia ym. Iso peukku siis tuolle pehmeälle aloitukselle. Puhumattakaan siitä, että rehellisesti otettiin esiin mm. tuen merkitys ystäviltä ja perheeltä. Tärkeitä juttuja.

Ruokavaliotkin julkaistiin ja heti julkaisupäivänä otin sen käyttöön. Plussa ja miinuspäivät vaihtelee, isoja eroja niissä ei ole. Syödä saa kiitettävästi, mikä ei tullut yllätyksenä. Kotona on todella helppoa noudattaa säännöllistä ateriarytmiä. Reissussa (eilen) en pakkaillut eväitä mukaan vaan ihan reilusti käytiin abc:llä syömässä sekä kahvilla. Ja söin kakkuakin. Hyvällä omalla tunnolla! 

Syö ja laihdu!

Tänään starttaa varsinainen dieetti. Tiedän, että herkkuhimoja tulee. Näillä ruokamäärillä ei pitäisi tulla, mutta ihan varmasti tulee. Taistelen vastaan ja napisen asiasta rakkaalle vertaistuelle ;)

Aikaisempiin ruokavalioihin verrattuna osaan ottaa asiaa rennommin, mittaaminen ei oo mikään ongelma enkä kokoajan ajattele ruokaa ja seuraavaa ateriaa. Vaikka vaa´an kanssa taas säädetään, en koe siitä vielä stressiä. :) Aika hyvin suorittaja-Satulta! :) Face-ryhmää selatessa huomaan monen takertuvan todella tiukasti lillukan varsiin (kuten minäkin joskus aikoinaan) ja luulen, että heille tästä "matkasta" tulee aika raskas... Toivottavasti vertaistuki kantaa karikoiden yli.

Torstaina otin aloituskuvat (HYIHYIHYIIIIIII!!!!!) ja -mitat. Karua, niin karua. Ah tätä itseinhon määrää. Meni pari päivää päästä kuva-ahdistusällötyksestä yli. Mikä ehkä eniten ahdistaa on se, että kaikesta tietotaidosta huolimatta oon tässä tilanteessa jälleen kerran. 

Nappasin mitat tänään aloituspäivän kunniaksi ja jo tässä välissä on senttejä lähtenyt. Ja yhdet tavoitehousut mahtui viikonloppuna jalkaan! :) Pienet on ilot.

Viikonloppu vierähti koiramaisissa merkeissä. Lauantaina agilitykisat, luokkanousu oli niin lähellä jälleen kerran! No, Uljas kävi kartuttamassa poikien herkkukaapin sisältöä kahdella kolmossijallaan. :)
Eilinen päivä meni Varkaudessa koiranäyttelyssä. Uljaksella vesihäntä :( mutta siitäkin huolimatta se oli paras uros 5 kauniilla arvostelulla. Itse en olis sijoittanut sitä hännän takia noinkaan hyvin. Toivottavasti vesihännästä ei tuu meille enää ongelmaa.

 

Simppeli maanantai

Tänään starttaa Superdieetti Simplen valmistava viikko. Ei siis ohjelmassa tiukkaa ruokien punnitsemista ja dieettimoodia, vaan pehmeä lasku tulevaan. Näin äkkiseltään valmisteleva viikko on oikein mainio juttu. Saat rauhassa tutustua mm. sallittuihin ruoka-aineisiin, tutkia korvaavuuslistoja ja tutustua resepteihin. Tässä vaiheessa voi jo sanoa, että mikään kana-parsakaali -kuuri tämä ei ole! On oikeastaan vain omasta mielikuvituksesta ja luovuudesta kiinni, miten herkullisen dieetin tästä haluaa itselleen tehdä.

Eilen mässättiin vielä. Ihan naurattaa oma päänsisältö, että "mässätään nyt kun vielä voidaan". Oikeastaan aika noloa ja tyhmää. Ihan kuin voisi mielitekoja "tankata". Dieettaaminen on vapaaehtoista ja ennen kaikkea terveyden (niin fyysisen- kuin mielenterveydenkin) kannalta toteutettavaa. 

Mut hei! Mie aion onnistua! Aion näyttää itselleni, että selkäranka on olemassa ja kuria löytyy. Siinä kaupanpäälle kiristämättömämmät ja paremmin istuvat vaatteet. :) Ja mikä parasta, vertaistuki on olemassa ja lähellä! <3 Ja asiasta edes ennakkoon keskustelematta ollaan mie sekä rakas K päätetty juurikin tänä päivänä startata dieetti. <3 Mahtavuutta!

Viime viikonloppu meni varsin koiramaisissa meiningeissä. Kahtena peräkkäisenä päivänä agilitya. Superia! Varsinkin lauantain valmennus sai motivaation taas kerran nousemaan muutaman pykälän korkeammalle. Ja mikä parasta, viimeinkin miun kroppa alkaa olla siinä jamassa mitä se oli ennen raskautta! Juoksuvoimaa alkaa löytyä ja kropan hallinta toimii. Kiloja on enemmän, mutta nehän lähtee nyt tippumaan. ;) Tätä fiilistä oon odottanut PITKÄÄN! Voin alkaa sanoa, että raskaudesta ja synnytyksestä on palauduttu. 11 kuukautta siihen meni.

Nyt huoltamaan agilityeläintä. <3 Tää viikko palautellaan ja huolletaan, lauantaina kisataan ja sunnuntaina pyörähdetään näyttelykehässä yli vuoden tauon jälkeen. :)

Maanantain ryhtiliike

Olen taas kerran vajonnut vanhoihin tottumuksiin. Suusta menee alas ihan mitä sattuu ja se näkyy ja tuntuu olossa. On siis aika jälleen kerran tehdä ryhtiliike. 

Ärsyttävintä tässä on se, että tasan tarkkaan tiedän miten pitäisi syödä ja toimia. Ja siltikkin annan mielihalujen viedä. Miksi se ryhtiliike on niin pirun vaikeaa tehdä? No, jossittelulla ei tämäkään asia korjaannu, joten härkää on tartuttava sarvista. Vuosien saatossa on tullut todettua, että kyllä vain se selkeä ruokavalio jääkaapin ovessa on se paras ryhtiliike mitä voin tehdä.

Omat energiat (eikä aika) ei riitä istahtamaan alas ja kunnolla suunnittelemaan itsenäisesti ruokavalioa. Valmennuksen aikaiset ruokavaliot eivät oo järkeviä käyttää suoraan, sillä eihän kulutus oo läheskään sitä mitä oli silloin. 

Facessa sattui silmään, että Fitfarmin Simple starttaa 8.5.. Pelkkä ruokavalio ja valinta minkä verran meinaa pudottaa painoa (alle 10kg, 10-20kg vai yli 20kg). Oma aikomus on n. 5kg tiputella painoa alaspäin, kuitenkin imetys turvaten sillä miulla ei oo mitään aikomustakaan lopetella imetystä vielä aikoihin. 

Jotta estäisin typerät lipsumiset, teen tästä julkista. Raportoin tänne viikoittain miten menee. Kuntokuvat taidan jättää julkaisematta, sillä ne oksettavat itseänikin niin paljon. Ennakkotunnelmat on hyvät. Ainoastaan se jännittää/mietityttää onko millainen vaikutus maidontuotantoon. Kysyvä ei tieltä eksy, ja käytössä on keskustelufoorumi jossa voi valmentajilta apua kysyä! Imetys yksin ei estä painonpudotusta, mutta kaloreita ja hiilareita on tultava riittävästi. 

Hyvillä fiiliksillä odottamaan ruokavalioiden julkaisua. :)
                                                         Aurinkoista torstaita! <3

Sokeriton ja maidoton

Tammikuu on aina vaikka minkä diettien kulta-aikaa. Tavoitteena painonpudotus tai terveellisempi elämä, itsensä haastaminen, ympäristön painostus you name it! Myös mie oon tässä (hömpötyksessä) mukana...

Päätin siis jo joulukuussa, että pidän sokerittoman tammikuun. Tämä siis itsensä haastamisena ja jonkunlaisena ryhtiliikkeenä. Nyt sokerittomuus sai rinnalleen myös maidottomuuden. Maidottomuus puhtaasti meidän pikkupomon vuoksi, että saataisi öitä paremmiksi ja mahavaivoja helpottamaan. Niin ja eihän maidottomuudesta myöskään mitään haittaa miullekkaan ole, joten innolla tartuin "haasteeseen".

Maitotuotteet ovat monesti syy vatsavaivoihin niin lapsilla kuin aikuisillakin. Vauvoilla ei yleensä mitään laktoosi-intoleranssia ole, vaan maitoproteiini on vaivojen syy. On myös paljon tutkittu maitotuotteiden vaikutusta erilaisiin ihottumiin ja infektiokierteisiin mahavaivojen ohella. Toisilla vaivoja on enemmän tai vähemmän, toisilla ei maitotuotteet aiheuta yhtään mitään. Miun mielestä onkin tyhmää välttää ainetta, joka ei aiheuta mitään ongelmaa vain siksi että media niin painostaa. 

Selfie erään unettoman yön jälkeen. Ai kamala mikä olo! :(

Ajatus maidottomuudesta lähti siitä, kun meidän yöt muuttuivat entistäkin huonommiksi. Kipuitkut, mahan kurlutukset ja refluksivaivat olivat viimeinen niitti. Asiaa itsekseni pyöriteltyäni ja vyöhyketerapeutin kanssa asiasta juteltuani päätin tarttua härkää sarvista ja kokeilla maidottomuutta. N. kuukausi ihmisen elämästä on lyhyt aika, mutta siinä ajassa jo näkee kannattiko vai ei. 

Muutaman päivän perusteella voisin sanoa, että maidottomuus on varsin helppo juttu. Kyllä, hieman joutuu miettimään kaupassa mitä ostaa ja proteiinin lähteitä miettiä uudelleen. Esim. aamupuuro raejuustolla vaihtui valkuaispuuroon, kahvi menee nyt mustana (kauramaito kahvissa ei ollu miun juttu) ja ruokaa ei enää haeta kotiin ihan tuosta noin vaan vaikka miten väsyttäisi ja kehtuuttaisi. 

Jos kananmuna pitäisi karsia ruokavaliosta pois, sitten meni sormi syvemmälle suuhun. 

Valkuaispuuro mustikoilla, vadelmilla ja mehukeitolla näyttää erehdyttävästi oksennukselta :D

 

Kauraleipää, maidotonta margariiniä, lämminsavulohta ja marjasmoothie. Iso NAM!

Pari päivää maidotonta takana. Käväisin aamulla vaa'alla (aamupalan jälkeen) ja ilahduin positiivisesti! Paino oli humpsahtanut alaspäin ja mahakin näytti omaan silmään littanammalta mitä aikoihin! Liekkö maidottomuuden syytä vai sen, että nukuin viime yönä paremmin ja enemmän kuin kuukausiin! 

Maidottomuus tukee myös sokerittomuutta. Tuleepahan jätettyä erinäiset proteiinipatukat (makeutusaineet!) kauppaan herkkuhimon iskiessä. Myös leivän määrä on vähentynyt ja leipä "puhtaampaa", sillä en jaksa jokaisen leipäpussin tuoteselosteita tihrustaa. Makeanhimoon käy mm. banaani maapähkinävoilla (suolaton, sokeriton). Maustamaton kaurajogurtti hedelmäsoseella (bonne) tai hedelmillä/marjoilla on myös nannaa. :) 

Aika ennen maidottomuutta. Isimies toi flunssaiselle äiti-ihmiselle herkkuja. :)

On taas hieman positiivisempi fiilis. :) Ja mikä parasta, tänään alkaa agilitytreenit n. kuukauden tauon jälkeen! :) Ja huomenna vauvauintiin. :) Ja tänään on perjantai ja viikonloppu alkaa. :) Happy me! :) 

Project mutsi kuntoon

Katselin ristiäiskuvia ja iski aikamoinen kroppa-ahdistus. Muistan tämän samanlaisen tunteen, kun muutama vuosi sitten korjailin elämäntapoja ja aloitin uudelleen muokkaamaan kroppaa. Eipä tee mieli omia kuvia katsella ei...

 

Se pahanmielen aiheuttaja

Valokuvat ovat raadollisia. Vaikka se on vain pieni hetki ja epäsopiva kuvakulma, saa se mielen ahdistumaan. Itse kun ottaa selfieitä voi vääntää ja kääntää asennot suotuisimmiksi omien makkaroiden kannalta. Yllätyskuvat ja -kuvakulmat eivät kaunistele, päinvastoin.

Tämänhetkinen "kunto". 11 viikkoa synnytyksestä.

 Synnytyksestä on nyt 11 viikkoa aikaa. Missään vaiheessa en ajatellut, että tsädääm, muutama viikko ja kroppa on entisellään. Paino lähtikin putoamaan kivasti, pääsin jo hyvin lähelle raskautta edeltäneeseen painoon, kehonkoostumuksen ollessa toki täysin eri. Lopetin (lue: unohdin) vaa'alla käynnin ja viime viikolla astahdin vaa'alle, kun olin tosiaan mieleni pahoittanut niistä ristiäiskuvista. Ja se pirun paino oli lähtenyt kipuamaan ylöspäin! 

Pysähdyin miettimään tämänhetkisiä elintapoja. Unta on aivan liian vähän ja se on katkonaista (+ nukahtamisongelmat ovat täällä taas), liikuntaa liian vähän ja ruokailut liian vähäenergistä ja hiilaripainotteista. Onni olisi omistaa kroppa, joka kutistuu kun kalorimäärä on matala. Olen siis siinä samassa ongelmatilassa, mikä oli ennen raskautta ja raskauden aikana. Aineenvaihdunta on jumissa ja siksi ne makkarat on ja pysyy tiukasti.

 Jossittelu ei auta, eikä myöskään itku markkinoilla. Jotain on tehtävä ja se olen vain ja ainoastaan MINÄ joka asiaan pystyy vaikuttamaan. Aiempaan painonpudotukseen verrattuna on tällä kertaa huomioitava yksi asia: imettäminen. Eli miinuskalorit on nou nou, hiilarittomuus on nou nou. Varsinainen laihduttaminen on ehdottomasti nou nou! 

Kävin lauantaina istuskelemassa salilla ;) Hiki tuli ;)

Yes yes on siis aineenvaihdunnan kuntoon laittaminen. Unen määrään on huono tällä hetkellä vaikuttaa ja niiden kuuluisien päiväunienkin ottaminen on usein mahdoton tehtävä. Magnesiumia käytän jo säännöllisesti. Toivoa vain sopii, että tyttö rupeis nukkumaan vähän pidempiä unipätkiä öisin tämänhetkisten 1,5-2 tunnin pätkien sijaan. Ja meidän yöt on jo nyt PALJON parempia mitä vielä pari viikkoa sitten! En siis valita.

Ruokailut on sitten se suurin kompastuskivi. Miten saada riittävästi kaloreita ja proteiineja helposti ja sellaisista lähteistä, että ne ei käy tytön mahaa kipristämään? Ja eväät ei sais vaatia kummoista laittoa, sillä tyttö sylissä kokkaaminen on aikasta vaikeeta. Täytyy suunnitella ja pohtia. :) Ja vinkkejä otetaan edelleen vastaan. :)

Univaje ja aineenvaihdunnan jumahtaminen ovat pienoinen haaste liikuntapuolta ajatellessa. Pitkäkestoista aerobista ei suositella, tosin ei me siihen olla kovinkaan kykeneviä (tyttö ei viihty vaunuissa), mutta mutsin ja aksakoiran kuntoa pitäisi saada kohotettua, että päästään kisaamaan. Kerta viikossa agilitytreenit ei kuntoa nosta mihinkään. Voimaharjoittelukaan ei ihan vielä ole täysin mutkatonta, sillä keskivartaloa vaatii vielä vahvistamista raskauden ja synnytyksen jäljiltä. Ja salikertoja en saa viikkoon kovinkaan montaa, ainakaan säännöllisesti. Ehkäpä kahvakuulan heiluttelu kotona voisi olla ratkaisu? Jos vaan saan tytön viihtymään treenin ajan. Ja ollaanhan me menossa äiti-vauva jumppaan! :) Jos vaan riittävästi äiti-ihmisiä ilmoittautuu. 

Mainontaa!!! Tulkaa nyt äiti-ihmiset jumppaamaan! :)

On taas Satu kaikkimullehetiNYT vauhdissa. :D Pohdinnasta on siirryttävä tekoihin, joten suunnitteluhommiin siis!
Nyt onkin aikaa hieman surffailla internetin ihmeellisessä maailmassa, kun tyttö harvinaislaatuisesti nukkuu päiväunia omassa sängyssään. :)

Eväshommia

Meikäläisen "lisäravinnehifistely" jatkuu, joskaan ei ihan niin hifistelynä mitä ennen. Raskaskaudesta palautuminen, imettäminen, huonot/vähäiset unet ja epäsäännöllinen syöminen oli tekijät, jotka vaikuttivat tämän hetkisiin lisäravinneratkaisuihin. 

Otan tähän postaukseen mukaan myös vauvan lisäravinteet.

Käytännössä tällä hetkellä lisäravinteet on vitamiinivalmisteita. Probiootteja suoliston hyvinvointiin, multivitamiini (raskaus ja imetys), C-vitamiini (että saan purkin tyhjennetty, ettei tartte heittää pois), D-vitamiini sekä magnesiumia unen parantamiseksi/turvaamiseksi. 

Solgar miun suosikki edelleen :)

 Isimies on miun pelastus ruokailujutuissa. Jääkaapissa odottaa aamupalaleivät valmiina, koska puuron syönti on sula mahdottomuus tällä hetkellä, kun vauva viihtyy vain sylissä. Leivät on helppo syödä samalla kun tyttökin tankkaa maitoa. :)
Lounaskin odottaa jääkaapissa valmiina. :) Pitkä nälkä ois mutsilla ilman isimiehen apua.

Imetys kuluttaa kaloreita ekstraa n. 500 kcal. Ja maidontuotannon ylläpito vaatii riittävää ruokailua (ja varsinkin hiilareita) sekä nestettä. Valitettavasti miun ruokahalu on edellenkiin matalampi mitä aiemmin ja annoskoot sen vuoksi aika pieniä. :( Pitäisi oikeasti alkaa miettiä noita ruokajuttuja tarkemmin ja erityisesti helppoja ja nopeita ratkaisuja tähän arkeen. Kohta nimittäin on taas kerran ongelmia aineenvaihdunnan kanssa. =/

Vauvalla käytössä D-vitamiini sekä probioottijauhe. D-vitamiini vesipohjaisena mahavaivojen välttämiseksi. Ja probiootit tukemaan kehittyvää suolistoa ja ehkäisemään mahavaivoja. 

 

Raskausaikana söin tarkoituksella probiootteja vauvan kehittyvää suolistoa ajatellen. Meidän onneksi tyttö ei juurikaan mahavaivoista kärsi, mutta tuossa pari viikkoa sitten oli itkuisempia iltoja joten päätin aloittaa probiootit myös vauvalle. Päädyin (suositukset + laatu) Biolatteen ja olen ollut tyytyväinen. Aloituksen jälkeen on masuitkut vähentyneet huomattavasti ja muutenkin suolentoiminta muuttunut säännöllisemmäksi. Ja D-vitamiinitkin sai nostettua nopeasti suositeltuun viiden tipan annokseen, eikä mahavaivoista ole ollut tietoakaan. 

Annostelu on helppoa ja teen sen aina aamulla: jauhetta lusikkaan ja (tissi)maitoa päälle, niin että jauhe liukenee maitoon. Lusikalla on helppo antaa maito vauvan suuhun. :) Meillä tuo lisäravinteiden anto maidon seassa vieläpä lopettaa aamuitkun (kukapa aamuista tykkäis?!) ja hoitopöydällä on aurinkoisesti hymyilevä ja leluille jutusteleva lapsi. 

 Koska pikkumimmi on nyt päikkäreillä menenkin tankkaamaan energiaa ruoan muodossa. :) 

 

Käytkö säästöliekillä?

Aineenvaihdunnan ongelmat, aineenvaihdunnan hidastuminen, säästöliekki... Monta "trendisanaa" tällä hetkellä. Mutta sitäkin tärkeämpiä juttuja pohdittavaksi meille jokaiselle. 

Tuloksia ei vaan synny, vaikka ruokailua rajoitetaan ja liikuntaa harrastetaan. Jossain vaiheessa tuloksia tuli, mutta kehitys hiipui ja saattoi kääntyä jopa ei toivottuun suuntaan.

Olet saattanut noudattaa ammattilaisen tekemää ruokavalio- ja liikuntaohjelmaa ja voinut tuolloin hyvin, mutta nytpä ei samat ohjeet enää toimi. Olo on huono, väsynyt, kiukkuinen. Miksi minä en vaan laihdu vaikka teen kaikki ohjeiden mukaan?

Säästöliekin purkaminen ja aineenvaihdunnan uudelleen käynnistäminen on hidas ja yksilöllinen prosessi. Se vaatii pitkäjänteistä, mutta ei kuitenkaan liian tiukkapipoista työtä. Voisi todeta, että "perusasiat kuntoon" eli lasketaan energiantarve yksilöllisesti ja lähdetään lisäämään kaloreita hitaasti ja järkevästi, panostetaan riittävään uneen ja unenlaatuun ja lisätään yhtälöön maltillisesti liikuntaa (voimaharjoittelua).

Mistä tiesin itse, että aineenvaihdunta ei ole ihan kunnossa? Selkeimmät "oireet" olivat epäselvä väsymys, treeneistä palautumattomuus + voimatasojen lasku ja painon nouseminen + suoliston oireilut, vaikka teoreettisesti painon ei todellakaan olisi pitänyt nousta. Hikoilu oli myös asia johon kiinnitin huomiota, mutta en ihan heti tajunnut että se on oire jostakin. Ei vaan meinannut treenatessa tulla enää hiki. Kannattaa muistaa, että yksi oire ei kerro kaikkea, vaan tässäkin on kyse kokonaisuudesta, monen asian summasta.

Istahdappa alas ja mieti muutamaa asiaa omasta arkielämästäsi.

• Uni
  Koetko olevasi jatkuvasti väsynyt vai energinen? Koetko nukkuvasi hyvin? Heräätkö aamulla virkeänä uuteen päivään? Saatko helposti unta? Heräiletkö yöllä kesken unien? Ja onko uudelleen nukahtaminen helppoa vai meneekö siihen aikaa?
  
• Liikunta
  Nautitko liikkumisesta? Tuleeko liikkumisesta hyvä olo vai onko se vain asia joka on pakko tehdä? Minkä verran liikut (esim. viikossa) arkiaktiivisuuden lisäksi? Millaisesta liikunnasta nautit? Palaudutko liikuntasuorituksen jälkeen vai oletko kipeä tai poikkeuksellisen väsynyt suorituksen jälkeen vielä seuraavana päivänä?
  
• Ravinto
  Syötkö säännöllisesti? Syötkö riittävästi? Himoitsetko selittämättömästi joitain tiettyjä ruoka-aineita esim. makeaa? Oireileeko vatsasi jotenkin ikävästi syömisten jälkeen / onko jotkut tietyt ruoka-aineet sellaisia jotka saavat vatsan sekaisin tai kipeäksi? Löytyykö ruokalautaseltasi sateenkaarenvärit?
  
  

Seuraavaksi heitän pari haastetta. :)

• Unohda laiduttaminen ja vaa'an tuijottaminen!
  Paino on numeroita ja toki tietyissä tilanteissa hyvä ja tärkeäkin mittari, mutta eikö peilikuvan muutos ja hyvä olo ole kuitenkin tärkeämpiä? :)
  
• Laske oma energiankulutuksesi ja mielellään myös se, että saat ravinnosta riittävästi energiaa. Mene osoitteeseen www.sydan.fi/energiantarve ja laske oma päivittäinen energiantarpeesi.
  Seuraavaksi pidä ns. vanhaa kunnon ruokapäiväkirjaa ja kirjaa parin kolmen päivän ruokailut esim. sulamoon tai aiemmin suosittelemaani FatSecret -sovellukseen ja näet minkä verran energiaa saat ruokailuistasi päivittäin. Saatat yllättyä!
  Kun olet nämä tehnyt istahda pohtimaan mitä voisit tehdä toisin, vai vastaako energiantarpeesi sitä mitä saat tämän hetken ruokailuista? Suurimmalle osalle voisin ainakin antaa vinkkinä, että huolehdi että syöt aamupalat ja se on proteiinipitoinen. Ja muista syödä säännöllisesti. :)
  
• Panosta unenlaatuunOta käyttöön magnesiumvalmiste (ei oksidimuotoista!), jota otat yötä vasten. Onhan makkarissasi pimennysverho? Älä näppäile kännykkää ainakaan yöllä jos heräät.
  Nuku päiväunet jos olet sellaisten tarpeessa.

Miun mielestä ei kannata edes ahnehtia liikaa muutoksia elämäänsä kerralla. Nykyarki on todella stressaavaa ja kuluttavaa. Työn aiheuttama stressi on ihan omaa luokkaansa ja se nyt ei ole uutta että vuorotyö on raskasta. Siihen yhdistettynä elämän muut tekijät esim. perhe, pienet lapset, mahdollisesti oma tai läheisen sairastaminen... you name it. Kenenkään kokemaa stressiä ei saa aliarvioida ja me koetaan kuormittavuudet eri tavalla. Eikä yhtä tiettyä ohjetta voi antaa kenellekkään vaan asioita täytyy soveltaa omaan elämään sopivaksi. Esim. turhaa sanoa vuorotyöntekijälle, että mene joka ilta nukkumaan samaan aikaan ja nouse aamulla aina samaan aikaan ylös. Ei se vaan toimi. Tai yhtä tiettyä ruokasuositusta ei voi tehdä, vaan jokaiselle täytyy etsiä se omalle kropalle sopivin runko esim. hiilihydraattien ja proteiinien välinen suhde.

Omasta kokemuksesta uskallan väittää, että nuo edella mainitut "haasteet" ovat täysin mahdollisia toteuttaa, vaikka eläisit miten kiireistä ja epäsäännöllistä elämää.  Todella todella harvoin on töissä sitä tilannetta, että et pääsisi syömään ajallaan, mutta kukaan ei huolehdi siitä siun puolesta vaan siun on vaan reippaasti pidettävä huoli tästä asiasta itse. Vuorotyöläinenkin voi ja pitää panostaa uneen ja sen laatuun. Ja työpaikalla kannattaa keskustella asioista, joilla voisi työssäjaksamista edistää. 

Ja kyllä, oravanpyörästä irroittautuminen on vaikeaa. Mutta suurin askel on, kun itse tiedostaa ettei kaikki ole ihan kondiksessa ja istahtaa kaikessa rauhassa alas miettimään missä vika piilee. Itsesyyttely on turhaa, parempi olisi miettiä mitä pieniä muutoksia arkeen voisi tehdä oman hyvinvoinnin parantamiseksi. Pienin askelin kerrallaan saa suuria muutoksia aikaan. <3 

 

Ihanaa ja stressittömämpää alkavaa viikkoa! <3

Hitaammat jalat

Eipä oo treenijuttuja kirjoitettavana. Voisin vaihtaa koko blogin nimeksi hitaammat jalat :D 

Vai liekkö jo ihan ok näin raskausviikolla 35 oikeesti himmata tahtia? No ei ole, jos muuten on olo hyvä! Sisäinen piiskuri on kyllä sellainen, että se muistuttaa että ihan oikeesti ei enää voi mennä touhottaa samaa tahtia mitä pää käskisi.

Lepo ja kampaajakäynti tekee ihmeitä!
Ei enää zombi-lookia! :D

Ehkäpä suurin syy kirjoittamattomuuteen on ollut väsymys. Ne vanhat tutut uniongelmat tekivät come backin ja useampi viikko meni enemmän tai vähemmän zombina. Terkkarikin neuvolassa jo vähän puhutteli siihen malliin, että vois ruveta himmaamaan. No viikko sitten käväisin hakemassa elämäni ensimmäisen saikkulapun ja niin loppui sitten töissä käyminen. Ja vielä alkuviikosta mietin, että kyllähän tässä nyt ois viel voinu töissä käydä. :D 

Kyllä tuli vähän luovuttajafiilis, kun uniongelmat otti ja hävis samalla kun työt loppui. Korvienväli oli vissiin ollu vähän tiukilla ja yhden paperinpalan avulla pääsi stressi helpottamaan. On tää ihmismieli kummallinen juttu. Ikävöin työkavereita jo nyt!  Oon nyt tän viikon aikana saanut kotona aikaan paljon rästiin jääneitä juttuja ja oon puuhastellut energisenä oikeastaan joka päivä jotain. Olo on kuin uudelleensyntyneellä. Joskin hieman valasmaisella sellaisella. :D 

Salitreenejä on ikävä MUTTA en saa mitään kiksejä siitä satujumpasta jota joutuisin tällä hetkellä tekemään. Ristiriitaista eikö? Oon siirtänyt katseen jo kesään/alkusyksyyn. Olen paljon pohtinut synnytyksestä palautumista, huom! järkevää palautumista. Ei suinpäin sukkelaan rynnimistä treenien pariin kun vähänkään siltä tuntuu vaan kaikessa rauhassa ajan kanssa.

• Kevyttä lenkkeilyä vaunujen ja/tai rintarepun kanssa heti kun siltä tuntuu. Tätä siis jo ennen jälkitarkastusta. Eikä mitään maratonlenkkejä, vaan ihan vähän kerrassaan omaa vointia kuunnellen. Samalla pääsee myös toi "kisakoira" Uljas myös peruskunnnon kohotukseen.
• Kevyttä kotijumppaa vauvan kanssa tai ilman. Tähän yhdistettynä liikkuvuusharjoittelua ja lantionpohjan jumppaa. Lantionpohjan kuntoutuksen tosin saa aloitella ihan heti. :) 
• Syksyllä ohjattuun vauvajumppaan
• Kun tuntuu siltä niin varovaisesti salille. On vain hyvin tarkkaan arvioitava vatsalihasten ja erkauman tilanne. Vatsaan ei saisi kohdistua mitään turhaa painetta, sillä en todellakaan halua mitään tyrää itselleni aiheuttaa omalla typeryydellä.
• Hiljalleen voimapainotteisen treenin aloittelua. Salitreenejä olisi hyvä saada vähintään kaksi/viikko. Ja salainen haave on keskittyä oikeasti niihin voimaliikkeisiin (kyykky, maastaveto, erilaiset punnerrukset) 

Kaikista vaikein osuus on tuo maltti. Ja se, että "uskallan" jättää vauvan hoitoon n. tunnin ajaksi. :D  

Agilityhallille voin onneksi ottaa myös vauvan mukaan, mikäli hän suostuu nukkumaan ja olemaan kiltisti sen aikaa kun mutsi treenaa. ;) 

 

 Ihme kyllä painonnousu ei ole tällä hetkellä mieltä kaihertanut. Viimeksi tänä aamuna koin pienen ahdistuksen vaakalukemaa katsoessa. Ollaan sellaisilla kymmenlukemilla että huhhuijaa! Tosin viime viikot on syömisten suhteen olleet aikamoisia. On ehkä aika hieman ryhdistäytyä! 

En vielä tässä vaiheessa ota myöskään painetta siitä missä ajassa raskauskilot tulee sulamaan pois.  Aika näyttää, mutta se on varma että syömisiin on PAKKO kiinnittää huomiota ihan oikeasti eikä antaa väsymyksen ottaa valtaa. Tietäähän sen, että vaikka univaje väsyttäisi on olo parempi kun edes ruokailut on kunnossa.  

 

Vinkkinä ruokailujen hallintaan näin älypuhelinaikoina on  sovellus nimeltä FatSecret! Helppo käyttää haluatpa alentaa painoasi tai ihan vain seurailla mitä syöt päivän aikana ja paljon niitä kaloreita kertyy. Suosittelen lataamaan ja kokeilemaan. :) 

Itse yllätyin siitä ehkä eniten miten helposti kalorisaanti jää MATALAKSI. Varsinkin, kun syöt puhdasta ruokaa jää kokonaiskalorit hyvinkin helposti liian matalalle ja pidemmän päälle kroppa rupee hidastelemaan (kun kyse painonpudotuksesta). Eli jos epäilet esim. säästöliekillä olemista, on tuossa varsin näppärä sovellus testaamiseen. 

Jaahans. Siinä maha missä painitaan. Nimittäin ruoka-aika! :) 

Hyvää Vappua! :)

Vain parasta

Otsikko voisi viitata vaikka mihin, mutta tällä kertaa raottelen lisäravinnevalintoja. Vanha sanonta on: kahta ei voi saada, halpaa ja hyvää. Sanonta pätee varsin hyvin myös lisäravinnemarkkinoilla.

Markkinat on laajat ja tuotteita on laidasta laitaan. Kyllähän ne kaikki käy jonkinlaisen testauksen läpi ennen markkinoille pääsyä, mutta laaduissa on paljon eroja. Mitäs sitten voi tietää mikä on hyvää ja mikä ei niin hyvää?

Itse käytän tällä hetkellä tuotemerkeistä Solgaria, Terra Novaa, Puhdistamon ja M-Nutritionin tuotteita. Miten olen päätynyt ko. merkkeihin? Tutkimalla taustoja (kiitos Internet), tutustumalla sisältöihin ja kuulemalla kokemuksia muilta (viisaammilta). On tärkeää, että käyttämäni tuotteet IMEYTYVÄT, eivät sisällä turhia lisä- ja apuaineita ja ovat HYVÄN makuisia. Esim. vitamiinivalmisteet on sellaisia, joiden sisällön haluan tietää tarkkaan. Ei riitä, että siinä mainitaan esim. magnesium, vaan haluan tietää missä muodossa aine on. On aika iso ero popsia oksidimuotoa, joka ei imeydy (vaan toimii ennemminkin laksatiivina), kun voisi käyttää esim. sitraattia tai kelaattia jotka imeytyvät ja hyödyttävät siten paljon enemmän.

Tietoisuus on lisääntynyt ja mielellään opiskelen asioista aina vaan enemmän ja enemmän. Tämä itseopiskelu on saanut aikaan kriittisyyden ja enää en osta heti tuotetta jota hehkutetaan. Vielä pari vuotta sitten olin mainoksen uhri, jos halvalla sai ja sitä mainostettiin paljon, löytyi tuote myös minun kaapista. Onneksi ajat muuttuu. :D

Nyt siis laatu on se mikä määrää. Mistä sitten tietää mikä on laadukasta? Hienointahan olisi, jos voisin käydä antamassa verinäytteitä säännöllisesti, joista sitten määritettäisi vitamiini- ja mineraalitasot aika-ajoin. Noh, tähän leikkiin en ole lähtenyt, joten olen nettiä lukemalla ottanut selvää mikä on hyvä valmiste ja mikä ei. Itse luotan Kaisa Jaakkolan suosittelemiin valmisteisiin, sillä uskon ja luotan hänen sanaansa ja omiin kokemuksiin. Kaisan sivuilta löytyy pitkät listat ja olen valinnut niistä ne tärkeimmät ja itselle helpoimmin hankittavat valmisteet.

Muistettava juttu on, että mikää paraskaan ravintolisä ei hyödytä mikä ruoansulatus ei toimi kuten sen pitäisi. Voin popsia vaikka mitä valmisteita, mutta jos ruoansulatus on epäkunnossa ei pääse ravinteet imeytymään. Siispä kannattaa huolella tutustua suoliston toimintaan ja sen hoitoon. Sehän on kova sana tänä päivänä kirjallisuuden ja erilaisten tutkimusten valossa. :) Eikä suinkaan mikään höpöhöpöjuttu. 

Itselleni tärkeimmät ja käytössä olevat valmisteet tällä hetkellä ovat:

Monivitamiini, joka on Terranovan Prenatal Multivitamin. Ko. tuote on tarkoitettu raskaana oleville (ja imettäville). Tämä tuote on suunnattu odottavan äidin tarpeisiin; löytyy B-vitamiineja (foolihappo!!), D-vitamiinia, rautaa ja sinkkiä. Terranovan tuotteet ovat lisä- ja säilöntäaineettomia ja niiden valmistuksessa on käytetty luonnonmukaisia raaka-aineita. Purkin kyljeltä näen yhdellä vilkaisulla missä muodossa esim. magnesium ja sinkki. 

Terranova ei löydy Kaisa Jaakkolan suosituksista, olisin ostanut Solgaria, mutta valmiste jonka olisin halunnut oli loppunut ja myyjä suositteli Terranovaa ja ajattelin kokeilla.

Magnesium. Käytän magnesiumia tukemaan yöunta, stressin hallintaan ja lihasten palauttamiseen treenistä. Magnesiumin käytössä on hyvä huomioida, että kudosten magnesiumpitoisuus nousee parhaiten käyttämällä eri magnesiummuotoja. Edellinen valmiste oli kahden muodon sekoitus (sitraatti + kelaatti) ja nyt on käytössä "pelkkä" magnesiumkelaatti. Oksidi kannattaa unohtaa täysin, paitsi jos ummettaa kovasti. Sitraatti on paremmin imeytyvä, joskin toisilla voi ärsyttää mahaa. Kelaattimuodon pitäisi olla vatsaystävällisempi kuin sitraatin. 

Oma tuotteeni on Solgarin valmistama. Nappaan magnesiumia AINA illalla/yövuoron päätteeksi, eli ennen nukkumaankäyntiä. Otan kaksi tablettia kerralla, jolloin magnesiumannos on 200 mg. Pakkauksen ohjeen mukaan annoksen voisi nostaa myös 400 mg:aan saakka. 

Oman magnesiumtarpeen voi myös testata näppärästi. Ohje täällä. Itse en ole testiä tehnyt, mutta voisin sen vaikka toteuttaakkin jossain vaiheessa.

Probiootit eli maitohappobakteerit. Stressi näkyy ensimmäisenä miulla yöunissa ja suoliston toiminnassa. Koska stressiltä en pysty välttymään, pyrin tukemaan elimistön toimintaa parhaani mukaan. Olen usein aiemminkin kirjoitellut mahavaivoista, joten niiden hoidossa vain paras kelpaa. 

Uusimpana ostoksena on Puhdistamon Tri Ohhiran OM-X maitohappobakteeri. Siksi, että siinä on:

• 12 yhteisvaikutuksellista maitohappobakteerikantaa, jotka toimivat toisiaan vahvistaen
•  Ne valmistetaan patentoidulla menetelmällä, jossa erilaisista kasveista, yrteistä, merilevistä sekä sienistä uutettua seosta fermentoidaan vähintään kolme vuotta. Tällöin ainoastaan kaikista vahvimmat bakteerit selviytyvät ja päätyvät lopulta suojattuun kapseliin.

Tässä valmisteessa bakteerit ovat elävinä kapselin sisällä, kun monet muut tuotteet ovat pakastekuivattuja. 

Aiemmin käytin Bioteekin Probioottiplus -valmistetta. Mutta nyt siirryin astetta "tujumpaan" ja pidemmälle kehitetympään ja tutkitumpaan valmisteeseen. Onhan myös tehty tutkimuksia, että odottavan äidin käyttäessä probiootteja raskauden aikana, voi siten vähentää syntyneen vauvan mahavaivoja. 
En osaa sanoa, onko valmisteesta vielä ollut apua (käytössä vasta muutaman päivän). Mutta ei niistä tutkimusten valossa voi haittaakaan olla. :)

Ruoansulatusentsyymit. Koska terveys lähtee suolistosta. Ja mahavaivat ovat ikäviä. Käytän ruokailujen yhteydessä päivittäin Enzymedican Digest Gold- kapseleita. Säännöllisellä käytöllä olen huomannut olevan hyötyä: maha ei turpoa kipeäksi eikä ilmavaivoja ole niin paljoa. Eron huomaa, jos unohdan kapselin ottaa. Ko. tuote edesauttaa ravinnossa olevien ravintoaineiden imeytymistä ja hyväksikäyttöastetta.

Kalaöljy.Rasvahapot (DHA ja EPA) ei varmaankaan esittelyjä tarvitse. Laatu on tässäkin tärkeää. En halua kuormittaa halpojen valmisteiden raskasmetalli- ja liotinjäämillä elimistöäni turhaan. Raskausaikana on huomioitava, ettei valmiste sisällä A-vitamiinia. Tällä hetkellä käytössä on Fitnesstukusta tilattu Omega 3 valmiste, mutta kunhan ne loppuu tulee tilalle Solgarin Omega3 valmiste. 

D-vitamiini. Täällä pimeässä Pohjolassa ei vaan saa riittävästi D-vitamiinia. Ja valitettavasti en oikein usko yleisten suositusten olevan riittävä määrä, näin on myös tutkimuksissa osoitettu. D-vitamiini ylläpitää vastustuskykyä sekä edistää lihaskuntoa ja tasapainoa. Monivitamiinissa tulee hieman D-vitamiinia, mutta pyrin viikoittain (vähintään kerran viikossa) nappaamaan myös ylimääräistä D-vitamiinia. 

Käytössäni on Aurinko D100µg valmiste. Valitsen AINA öljyä sisältävän kapselin, en mitään imeskeltäviä ja pureskeltavia tabletteja. Imeytyminen on tässäkin valmisteessa tärkeää. 

Siinäpä ne tärkeimmät. Lisäksi käytössä on treenipäivinä treeninaikana aminohappojuoma (Mannisen eaa) ja palautusjuomassa hydrolysoitua heraproteiinia (Mannisen HydroIso) johon on sekoitettu joko Osmopurea tai sitten mukana on banaani. Vesi höllyy inhottavasti vatsassa treenin aikana, ja olen todennut jaksavani koko treenin paremmin, kun käytössä on aminohappoja ja estäähän ne myös lihaksen hajoamista kovassa treenissä. Palautusjuoma tuskin esittelyjä kaipaa, ja onhan se suklaajuoma herkkua treenin päätteeksi. :)

Tärkeintä on AINA muistaa, että lisäravinteet on nimenomaan LISÄravinteita. Ne ei ikimaailmassa korvaa monipuolista ja puhdasta ruokaa. Joidenkin mielestä, jos syö monipuolisesti ei tarvitse mitään lisävalmisteita, mutta itse en näin usko. Tiettyjä ruoka-aineita pitäisi syödä määrällisesti PALJON, että niistä saisi tarvittavan määrän vitamiineja/kivennäisaineita ja epäilen niiden imeytymistä. Valintoja valintoja, jokainen tekee kuten parhaaksi näkee. Stressi, säännöllinen (kehittävä) liikunta sekä raskaus vaativat enemmän ravinteita mitä pelkkä ruoka voisi tarjota. 

Ensimmäisenä vilkaisu sinne omaan napaan, tai paremminkin ruoansulatukseen ja sitten sinne lisäravinnepuolelle. Älä ole mainoksen orja vaan mieti oikeasti järkeviä valintoja. :) Ja pillerit ei edelleenkään korvaa puhdasta ja monipuolista ruokaa.

O24.4

Otsikko on ICD-10:n koodi raskausdiabetekselle. Yleinen diagnoosi tänä päivänä. Huolestuttavaa? Kyllä! Itse jännitin tuloksia kovasti, mutta turhaan. Miulle ei annettu edellä mainittua diagnoosia. :)

Raskausdiabeteksella (radi) tarkoitetaan raskauden aikana ensimmäisen kerran todettua sokeriaineenvaihdunnan häiriötä. Se ei sinänsä aiheuta oireita mutta riskitekijöitä on useampia: äidin ylipaino (BMI > 25) ennen raskautta, munasarjojen monirakkulaoireyhtymä, ikä yli 40 v, aiemmin syntynyt suuri lapsi (> 4 500 g) tai aiemmassa raskaudessa todettu raskausdiabetes. Raskauden aikana ilmaantuvia riskitekijöitä ovat sokerin esiintyminen aamuvirtsassa ja epäily suurikokoisesta sikiöstä. Voisipa tuohon vielä lisätä raskaudenaikaisen reilun painonnousun, sillä oman kokemuksen (blogien ja keskustelupalstojen seurailun myötä huomattu) mukaan myös se on syy ohjata sokerirasitukseen vaikka muita "oireita" ei olisi.

Raskausdiabetes on varsin helppo tutkia ja todeta. Eli sen paljon puhutun (ja pelotellun) sokerirasituksen teko ja tulosten mukaan sitten diagnoosi. Tutkimus on helppo, joskin tylsä. Toisilla siitä tulee paha olo ja se jos mikä tekee tutkimuksesta ikävän. Eikä neulakammokaan tietty asiaa helpota. :D Mutta yksinkertaisesti tutkimuksessa otetaan ns. nollanäyte ennen 75 g sokeliliuoksen juomista ja veri näytteet yksi ja kaksi tuntia litkun juomisesta. Ja tutkimustahan edeltää 12 tunnin paasto. 

Tutkittujen arvojen viiterajat on varsin tiukat. Tuntuvasti tiukemmat kuin muilla joille sama tutkimus tehdään. Ns. nollanäytteet tulee olla ≥ 5.3 mmol/l, yhden tunnin näyte ≥ 10.0 mmol/l ja kahden tunnin näyte ≥ 8.6 mmol/l. 

Jos noista arvoista YKSIKIN on yli viitearvon --> diagnoosi raskausdiabetes tehdään. 

Yleisin syy (yli 80 %:ssa tapauksista) on insuliiniresistenssi (insuliinin heikentynyt vaikutus) ja siihen nähden vajavainen insuliinin eritys. Raskausdiabetekseen sairastuvilla insuliiniherkkyys näyttää olevan heikentynyt jo ennen raskautta. Meistä jokainen voi parantaa omaa insuliiniherkkyyttä, olitpa raskaana tai et. 

Porkkanalaatikkoa, jauhelihaa ja kasviksia

• Lisää kuitua. Liukeneva kuitu tasoittaa verensokeria ja hidastaa vatsan tyhjenemistä pidentäen kylläisyyden tunnetta. Hyviä lähteitä on täysjyväviljat, kasvikset, siemenet, pähkinät, palkokasvit.
• Laadukas kalaöljy (EPA- ja DHA-rasvahapot). Raskaana olevat: huomioikaa että valmisteen tulee olla A-vitamiiniton!
• Hyvin imeytyvän D-vitamiinivalmisteen käyttö. Ja jos mahdollista kalsidiolitason mittauttaminen (verikoe).
• Laadukas monivitamiinivalmiste ja hyvin imeytyvä magnesiumvalmiste (ei oksidimuotoa!) päivittäiseen käyttöön. Ja taas raskaana oleva huomioi, ettei monivitamiinivalmiste sisällä A-vitamiinia. :)
• Aterioiden matala glykeeminen kuorma. Ajoita voimakkaimmin verensokeria nostava hiilihydraattiannos liikunnan jälkeiselle aterialle.
• Syö JOKAISELLA aterialla (myös välipaloilla) proteiinia. Pelkkä hedelmä ei ole laadukas välipala.
• Liiku säännöllisesti ja suosi painoharjoittelua. Muista myös arkiaktiivisuus.
  

Ei ole kovinkaan vaikeita asioita toteuttaa. Ravintolisissä on hyvä muistaa, että se lähimarketin halvin valmiste ei ole se paras. Ja D-vitamiinivalmisteista kannattaa unohtaa ne kivat mansikanmakuiset puruvalmisteet. 

Lämminsavulohta, riisipiirakoita, pari siivua
vähärasvaista juustoa ja kasviksia.

Googlettelin raskausdiabeteksen ruokavaliosuositusta. Järkytyin! Ja jopa ärsyynnyin. En ole muutenkaan valtakunnallisten ravitsemussuositusten kannattaja, vaikka toki niissä on paljon hyvääkin.  Mutta jos keskitytään nyt pelkästään raskausdiabeteksen suosituksiin.

• Päivittäiset kalorit: 1600-1800 kcal
• Kukaan ei missään vaiheessa ota selvää mikä on henkilön todellinen kaloritarve saatikka miten hän on aiemmin syönyt. Omalla kohdalla nuo kalorimäärät on aivan liian pienet, että voisin hyvin ja aineenvaihdunta pysyisi kunnolla käynnissä. Ei enää säästöliekkiä kiitos!

• Säännöllinen ateriarytmi: aamiainen, lounas, päivällinen ja iltapala ja tarvittaessa liikunnan ja ruokatottumusten mukaan 1–2 välipalaa.
• Kannatan ja suosittelen noudattamaan!

• Hiilihydraattien suositeltava saanti on 40–50 E% (E% = prosenttiosuus vuorokauden kokonaisenergiansaannista) ja vähintään 150 g/vrk, ja sokerien osuuden tästä tulisi olla korkeintaan 10 E%. Kuitua tulisi saada vuorokaudessa 32–36 g. Hiilihydraattilähteet pyritään jakamaan tasaisesti usealle aterialle. Lisämakeutukseen voidaan tarvittaessa käyttää keinotekoisia makeutusaineita. Näistä raskauden kannalta suositeltavimpia ovat aspartaami, asesulfaami, sukraloosi, stevioliglykosidit ja ksylitoli.
•  Itse nostaisin kuidun määrää. Jo suolistonkin hyvinvointia ajatellen. Valitettavasti ravitsemussuosituksessa hiilihydraattien lähteinä on yleensä leipä ja peruna. Vähentäisin sitä leipää ja perunaa ja käyttäisin muita hiilarilähteitä esim. riisi, bataatti, täysjyväpasta ja kasviksia. Kasviksista, marjoista ja hedelmistä saa paljon muutakin hyvää kuin hiilihydraatteja. Lisäksi ne tasapainottavat elimistön happoemästasapaino emäksisempään suuntaan, kun esim. viljat happamoittavat.
• Eikö noista keinomakeutusaineista ole jo ollut puhetta riittävästi. Jos niitä ei suositella lapsille, miksi olisi suotavaa että aikuiset käyttää niitä? Lisäksi niillä on todettu olevan sokerihimoa lisäävä vaikutus. Tarvitseeko perustella enempää?

•  Rasvoissa kannattaa suosia 60–70-prosenttista (rasvan osuus margariinista) kasvimargariinia leivillä ja öljypohjaista salaatinkastiketta, käyttämällä ruoanvalmistukseen kasviöljyä ja nauttimalla rasvaista kalaa vähintään kaksi kertaa viikossa ja pienin määrin manteleita, pähkinöitä tai siemeniä.
•  Leivän määrä on suosituksissa niin iso, että juu rasvojen tarve täyttyy kyllä kun leipiä voitelee. Ruoanlaitossa kannattaa käyttää oliiviöljyä, kotimaista rypsiöljyä (huom! ei rapsiöljyä). Pähkinöistä ja siemenistä saa hyvien rasvojen lisäksi myös proteiinia. Maapähkinät kannattaa vaihtaa esim. cashew- tai makadamiapähkinöihin.
• Kalan rasvoilla on suotuisa vaikutus insuliiniherkkyyden parantamisessa. Kalan rasvat myös hillitsevät elimistön tulehdustilaa.

• Kovan eläinrasvan (tyydyttyneet rasvahapot) saanti vähennetään mahdollisimman pieneksi valitsemalla vähärasvaisia tuotteita, esimerkiksi rasvattomia nestemäisiä maitovalmisteita, rasvapitoisuudeltaan alle 17-prosenttisia juustoja, alle 4-prosenttisia leikkeleitä ja alle 7–prosenttisia lihoja tai ruokia.
• Rasvattomat ja vähärasvaiset maitotuotteet lisäävät insuliinineritystä ja sisältävät lisäksi piilosokeria usein tai ison määrän keinotekoisia makeutusaineita. Ja proteiinin määrä ei niissä kummoinen ole. Tavoitteenahan on edelleenkin verensokerin tasapainottaminen ja insuliinin toiminnan palauttaminen normaaliksi.

• Proteiineissa suosituksen voi saavuttaa suosimalla kalaa, kanaa, vähärasvaista lihaa, palkokasveja ja vähärasvaisia maitotuotteita.
• Maitorahka ja raejuusto on proteiinipitoisuudeltaan jees. Mutta kohtuus niiden käytössä. Maitotuotteet voivat lisätä elimistön tulehdustilaa.
  Palkokasveista iso plussa suosituksiin, kunhan maha kestää niitä. :) Oma mahani ei ainakaan siedä niitä usein käytettynä. 

 Puhdasta ruokaa saa noihin kalorisuosituksiin syödä reilusti. Pari asiaa kun pitää mielessä aterioita koostaessa pääsee todella pitkälle:

• Jokaisella aterialla proteiinia!
• Jokaisella aterialla kasviksia, hedelmiä tai marjoja!
• Juo riittävästi puhdasta vettä päivittäin. Vähintään 2 litraa. Jos urheilet ja hikoilet, juo enemmän.

Liikunta on tärkeää meille kaikille. Raskaus ei ole yleensä este liikkumiselle. Lähinnä supistukset ovat asia, joka vaikuttaa liikkumiseen. Omaa kehoa pitää kuunnella tarkkaan. Toisilla voi esim. töissä käyminen, kotiaskareet tai reipas kävely aiheuttaa supistuksia mutta esim. kuntosalilla voi treenata ilman supistuksia. Jos ei ole koskaan käynyt kuntosalilla kannattaa pyytää apua ensimmäisille kerroille. Ja varsinkin mainita kaipaavansa raskausajan saliohjelmaa. Kovan treenin saa tehtyä pienillä painoilla, kun tekniikat on hallussa ja hermosto toimii kuten pitääkin. Liikunnan avulla pystyy myös helpottamaan esim. alaselän ja niska-hartiaseudun kipuja. Omalla kohdalla huomaan selvästi, että hartiat on ihan lukossa jos ei pääse moneen päivään salille treenaamaan. Ja hei, liikunnalla on vaikutusta myös sokeriaineenvaihduntaan ja radin ehkäisyyn. Varsinkin sillä painoharjoittelulla. :) Autan mielellään asian kanssa kamppailevia ja voin jeesiä vaikka ihan kädestä pitäen salilla liikkeiden opettelua. :) 

Hyvä treeni = hyvä mieli
Hyvä ruoka = parempi mieli

Syökää monipuolisesti (ja proteiinipitoisesti) ja liikkukaa minkä pystytte! :)  Ja tämä kehoitus koskee ihan kaikkia, ei vain raskaana olevia. :)