Epämukavuusalueet ja sinne rohkeasti meneminen

Vanha juttu jo, että treeneissä pitää uskaltaa mennä epämukavuusalueelle, jotta tulosta saadaan aikaiseksi. Tuttua eikö vain? Silloin tällöin ihan normiarjessakin epämukavuusalueille meno tekee hyvää.

Pidän itseäni ujona ja varsinkin isommassa ja uudessa ihmisporukassa hiljaisena. En vaan koe, että miulla ois mitään sanottavaa. Tuttujen kanssa olen höpöttäjä ja äänessä paljon, mutta uudet asiat saa miut varuilleen. Siinä yksi syy miks minuun tutustuminen voi olla aluksia vaikeaa. :D En mie oo paha vaikka näytän kiukkuiselta xD

Tämän viikon hienoimpina hetkinä haluan mainita vaihto-opiskelijan ohjaamisen töissä. Kyllä vaan, minä joka en todellakaan halua puhua ENGLANTIA UUDEN ihmisen kanssa. :D Lomareissuillakin olen aina tuppisuu. Mutta mie selvisin! Kaksi päivää oli huippuja ja oikeasti oli mukavaa, eikä se puhuminen ja sanojen löytäminen ollut kovin vaikeaa. :) Kolleegoilta tuli palautetta, että loistavasti meni! Ja kaksi päivää! Ja osasin jopa puhua ihan työasioista ja opettaa uusia asioita. Jes!

Epämukavuusalueeksi voisi varmaankin mainita myös selän/pakaran kuntoutuksen aloittamisen. Fyssarilta tuli kotijumppaohjeet, joita olen päivittäin noudattanut. Siihen lisäksi olen vielä salitreenien yhteydessä helppoja ja kevyitä liikkeitä tehnyt keskittyen pakaran oikeaan aktivoimiseen. Voi jee miten tylsää! Esim. eilen olin intopiukeana tehnyt rinta treenit ja siihen lisäksi olkapäitä. Fiilikset latistui heti pakarapotkuja tehdessä sillä se vaan oli niin pirskatin tylsää. :( Vaatii siis korvienväliltä paljon malttaa rauhassa kuntouttaa. Ei ollenkaan mukavaa tälläiselle malttamalttomalle sielulle. Voi miten odotankaan sitä päivää, kun selkään/pakaraan/takareiteen ei koske!

Kipu ei ole este, se on vain hidaste! Uuteen nousuun uudella tsempillä!
#hupparikansanpuolella Käykääs katsomassa ja osallistukaa haasteeseen hyvän ja tärkeän asian puolesta! :)

Ja ihan meinasi unohtua! Epämukavuusalueeksi nimitän myös treenit tyhjällä vatsalla! :D Niin hölmöltä kuin kuulostaakin, on aamupala ja sen syöminen tärkeääkin tärkeämpi juttu ja nälkäisenä olen kiukkuinen. Aamutreenit on jo vanha juttu ja rehellisesti sanottuna nautin niistä! Vaikkakin kellon soiminen klo. 5:30 ei todellakaan ole mukava juttu. Torstaina kuitenkin nukuin hieman pidempään ja mars mars jumpalle ilman aamupalaa. Vain lasi vettä ja latausjuoma. Ja ei se niin kamalaa ollut. Selvisin, en ollut kiukkuinen ja lihakset meni pumppiin ja kerrankin haba näytti omaan silmään siltä että se on kasvanut. Treenin jälkeen aamupala autossa körötellen töitä kohti. Miksipä en toistekkin treenaisi tyhjällä vatsalla? Ajatuksen tasolla tuntui kamalammalta, mitä se sitten todellisuudessa oli!

Tää viikko on mennyt todella väsyneissä tunnelmissa. En tiedä mikä väsyttää. Ruokavaliossa on hiilaria mukavasti, niitä ei ole vähennetty, koska paino on tippunut tasaisesti. Treenit ovat sujuneet oikein mallikkaasti ja voemaviikkoa elellään. Painot nousussa ja lihakset kipeinä. :D Tää voimaviikkojen ja volyymiviikkojen vaihtelu on ollut nappivalinta. Kiitos latausjuoman, treenit kulkee hyvin vaikka muuten väsymys painaa. Tuntuu, että voisin taas nukkua joka päivä päiväunet eikä aamutkaan meinaa lähteä käyntiin. Asiaahan ei yhtään auttanut loppuviikon kruunannut työputki: aamuvuoro + pitkä päivä (12h) + kolme 12 tunnin yövuoroa. Phuuuh!

Kotiin lähdössä. VÄSYTTÄÄ!!

Ensi viikolla on keventelyn aika. Tästä väsymyksestä päätellen se on todellakin tarpeen. Arjen pyörittäminen onnistuu vähän helpommin, kun on noita menoja siihen malliin, että treenien liittäminen niiden lomaan olisi aikamoinen haaste. Keventelyä treeneistä ja lisäksi tankkauspäivä miun syntymäpäivänä! Ensimmäistä kertaa ikinä! Hassua. Miten usein olenkaan ihastellut erinäisistä blogeista tankkauspäivien herkkuja :D Niitä herkkuja, jotka ennen olivat jokapäiväistä meikäläiselle. :D Ja kuten fitnessmimmin kuuluukin, olen jo vähän miettinyt mitä ko. päivänä syön. :D En vain ole päättänyt minä päivänä herkuttelut herkuttelen. Ehkäpä se päivä ansaitsisi ihan ikioman postauksen? Tankkauspäivä ei osu vielä ensi viikolle, vaan vedetään ensi viikko matalammilla kaloreilla ja ennenkaikkea matalammilla hiilareilla. En juhli synttäreitä muuten, joten eikös hiilareiden tankkaaminen käy juhlimisesta?? Kotona jo ilmoitin, että lettuja haluaisin silloin syödä! :D

Alan olla muiden harrastusten kanssa siinä pisteessä, että pientä priorisointia on mietittävä. Eniten ärsyttää se, että treenit oman koiran kanssa ovat olleet todella vähissä, mutta sitten sitä muuta koiramaista menoa on tähän syksyyn pakkautunut ärsyttävyyteen saakka. Olen sitä mieltä, että harrastaminen on hyvästä mutta sen täytyy olla hauskaa ja siitä täytyy nauttia. Rehellisesti sanottuna harrastustoimintaan liittyy tällä hetkellä myös sellaisia asioita joista en nauti. :( Tärkeysjärjestys harrastuksissa on seuraava: oma jaksaminen (ja työt jotka sotkevat harrastamista paljon), omien koirien treenit ja sitten vasta kaikki muu jos paukkuja riittää. 

Haastan nyt jokaisen tämän tekstin lukeneen menevän rohkeasti sinne epämukavuusalueelle, edes yhtenä päivänä yhden kerran! 

Liittyipä se töihin tai treenaamiseen, rohkeasti vaan! :)