Hitaammat jalat

Eipä oo treenijuttuja kirjoitettavana. Voisin vaihtaa koko blogin nimeksi hitaammat jalat :D 

Vai liekkö jo ihan ok näin raskausviikolla 35 oikeesti himmata tahtia? No ei ole, jos muuten on olo hyvä! Sisäinen piiskuri on kyllä sellainen, että se muistuttaa että ihan oikeesti ei enää voi mennä touhottaa samaa tahtia mitä pää käskisi.

Lepo ja kampaajakäynti tekee ihmeitä!
Ei enää zombi-lookia! :D

Ehkäpä suurin syy kirjoittamattomuuteen on ollut väsymys. Ne vanhat tutut uniongelmat tekivät come backin ja useampi viikko meni enemmän tai vähemmän zombina. Terkkarikin neuvolassa jo vähän puhutteli siihen malliin, että vois ruveta himmaamaan. No viikko sitten käväisin hakemassa elämäni ensimmäisen saikkulapun ja niin loppui sitten töissä käyminen. Ja vielä alkuviikosta mietin, että kyllähän tässä nyt ois viel voinu töissä käydä. :D 

Kyllä tuli vähän luovuttajafiilis, kun uniongelmat otti ja hävis samalla kun työt loppui. Korvienväli oli vissiin ollu vähän tiukilla ja yhden paperinpalan avulla pääsi stressi helpottamaan. On tää ihmismieli kummallinen juttu. Ikävöin työkavereita jo nyt!  Oon nyt tän viikon aikana saanut kotona aikaan paljon rästiin jääneitä juttuja ja oon puuhastellut energisenä oikeastaan joka päivä jotain. Olo on kuin uudelleensyntyneellä. Joskin hieman valasmaisella sellaisella. :D 

Salitreenejä on ikävä MUTTA en saa mitään kiksejä siitä satujumpasta jota joutuisin tällä hetkellä tekemään. Ristiriitaista eikö? Oon siirtänyt katseen jo kesään/alkusyksyyn. Olen paljon pohtinut synnytyksestä palautumista, huom! järkevää palautumista. Ei suinpäin sukkelaan rynnimistä treenien pariin kun vähänkään siltä tuntuu vaan kaikessa rauhassa ajan kanssa.

• Kevyttä lenkkeilyä vaunujen ja/tai rintarepun kanssa heti kun siltä tuntuu. Tätä siis jo ennen jälkitarkastusta. Eikä mitään maratonlenkkejä, vaan ihan vähän kerrassaan omaa vointia kuunnellen. Samalla pääsee myös toi "kisakoira" Uljas myös peruskunnnon kohotukseen.
• Kevyttä kotijumppaa vauvan kanssa tai ilman. Tähän yhdistettynä liikkuvuusharjoittelua ja lantionpohjan jumppaa. Lantionpohjan kuntoutuksen tosin saa aloitella ihan heti. :) 
• Syksyllä ohjattuun vauvajumppaan
• Kun tuntuu siltä niin varovaisesti salille. On vain hyvin tarkkaan arvioitava vatsalihasten ja erkauman tilanne. Vatsaan ei saisi kohdistua mitään turhaa painetta, sillä en todellakaan halua mitään tyrää itselleni aiheuttaa omalla typeryydellä.
• Hiljalleen voimapainotteisen treenin aloittelua. Salitreenejä olisi hyvä saada vähintään kaksi/viikko. Ja salainen haave on keskittyä oikeasti niihin voimaliikkeisiin (kyykky, maastaveto, erilaiset punnerrukset) 

Kaikista vaikein osuus on tuo maltti. Ja se, että "uskallan" jättää vauvan hoitoon n. tunnin ajaksi. :D  

Agilityhallille voin onneksi ottaa myös vauvan mukaan, mikäli hän suostuu nukkumaan ja olemaan kiltisti sen aikaa kun mutsi treenaa. ;) 

 

 Ihme kyllä painonnousu ei ole tällä hetkellä mieltä kaihertanut. Viimeksi tänä aamuna koin pienen ahdistuksen vaakalukemaa katsoessa. Ollaan sellaisilla kymmenlukemilla että huhhuijaa! Tosin viime viikot on syömisten suhteen olleet aikamoisia. On ehkä aika hieman ryhdistäytyä! 

En vielä tässä vaiheessa ota myöskään painetta siitä missä ajassa raskauskilot tulee sulamaan pois.  Aika näyttää, mutta se on varma että syömisiin on PAKKO kiinnittää huomiota ihan oikeasti eikä antaa väsymyksen ottaa valtaa. Tietäähän sen, että vaikka univaje väsyttäisi on olo parempi kun edes ruokailut on kunnossa.  

 

Vinkkinä ruokailujen hallintaan näin älypuhelinaikoina on  sovellus nimeltä FatSecret! Helppo käyttää haluatpa alentaa painoasi tai ihan vain seurailla mitä syöt päivän aikana ja paljon niitä kaloreita kertyy. Suosittelen lataamaan ja kokeilemaan. :) 

Itse yllätyin siitä ehkä eniten miten helposti kalorisaanti jää MATALAKSI. Varsinkin, kun syöt puhdasta ruokaa jää kokonaiskalorit hyvinkin helposti liian matalalle ja pidemmän päälle kroppa rupee hidastelemaan (kun kyse painonpudotuksesta). Eli jos epäilet esim. säästöliekillä olemista, on tuossa varsin näppärä sovellus testaamiseen. 

Jaahans. Siinä maha missä painitaan. Nimittäin ruoka-aika! :) 

Hyvää Vappua! :)