Huh hellettä!

Paahtavan kuuma aurinko, hiki, pienestä tuulenvireestä nauttiminen ja lämmin järvivesi. Kesä on ihanaa aikaa! :) Helteet eivät myöskään ole syöneet treeni-intoa, päin vastoin. :D

Koiranäyttelyissä juokseminen käy kuntoilusta, kun helteessä laittaa tossua toisen eteen monen kierroksen verran. :D 

Kesä, koiranäyttelyt ja paras ystävä <3

Salilla ei tartte lämpöjä ottaa crossarilla tai muulla aerobisella laitteella. Lihakset ovat lämpimät miltei  heti (aina täytyy tehdä keppijumppaa ja kevyillä painoilla pumppailua!) ja sarjojen tai liikkeiden välissä ei lihakset pääse jäähtymään. :) Hiki virtaa ja tekemisen meininki on heti alusta saakka.

 

Aamulenkki kasrvakavereiden kanssa

Lämmin! <3

Viime viikko oli kevyttä, mitä nyt sunnuntaina innostuin vähän pakaraa kurittamaan. :D Askelkyykyt pumppaamalla yksi jalka kerrallaan sai aikaan poltetta ja treenin loppusilauksena yhden jalan (vaaka)prässiä. Tuloksena jumiutuneet pakarat! Jes! Tätä oon kaivannut!

Haa, kävin järkyttämässä kanssatreenaajia pukeutumalla hotpantseihin treenin ajaksi! :D

Tänään starttailin taas kovia treenejä. Selkätreenihän se on paras tapa aloittaa uusi viikko. :) Muscle Challenge ohjelmalla mennään, ainakin toistaiseksi. Jotain uutta kuitenkin kaipailisin... Liike järjestys oli eri kanssatreenaajista johtuen ja maastavedot jätin suosiolla tekemättä. Kylläpä oli kivaa tehdä taas isommilla raudoilla ja sarjat kunnolla loppuun asti! <3

Uusi latausjuomajauhe

Kasva selkä KASVA!!!!

Niin tosiaan oon taas miettynyt tuota treeniohjelmaa. Tällä hetkellä kaipailisin volyymiviikkojen ja voimaviikkojen vaihtelua. Tuntuu jotenkin tylsältä paahtaa ohjelmaa viikko tolkulla ilman suurempia vaihteluita. Kevyt viikko taas muistutti, miten onneton olen tekemään pidempiä sarjoja. Olen miltei koko treeniajan paahtanut max. 12 toiston sarjoja. Jaloille olen tehnyt varsinkin alkuvaiheessa pidempää sarjaa. Varsinkin olkapäät, rinta ja kädet hyytyvät todella nopeasti toistomäärien noustessa. Siitäpä se ajatus volyymiviikkoihin sitten syntyikin. :)

Koen myös, että jos yksin suunnittelen ohjelmia, saatan lipsua niistä herkemmin. Jos teen jonkun muun suunnitelman mukaan ja vielä parempaa jos olen maksanut siitä, teen just niinkuin paperissa lukee (mitä nyt liikkeitä saatan vaihtaa itselle paremmin sopivaksi kuten tuo maastaveto hyvänä esimerkkinä). Kyllä, miulta puuttuu pitkäjänteisyys! Ja se on tässä lajissa huono juttu se.

Postaus, jossa paljastin kisahaaveeni, pohdin myös valmentajan valintaa. Eri vaihtoehdot ovatkin pyörineet mielessä paljon. Kenen treenifilosofia olisi lähellä omaani? Mistä ihmeestä tiedän kuka olisi paras mahdollinen valmentaja juuri minulle? Kuinka te olette päätyneet valitsemaan sen valmentajan, joka teillä on? Olisi kiva kuulla kokemuksia. :) Oletteko ottaneet valmentajan missä vaiheessa ennen kisasuunnitelmia? Vai oletteko valmennuksessa "muuten vaan" ilman kisasuunnitelmia? :) 

Päässä pyörii miljoona ajatusta ja en vain osaa jäsennellä niitä tekstiksi. Nyt aion nauttia kesästä, treeni-innosta ja lomasta. <3 Miulla on aikaa pohtia tulevaisuuden treenikuvioita. Mikä kiire valmiissa maailmassa. :) Ja voihan se olla, ettei miusta koskaan ole sinne lavalle nousemaan. Nyt kuitenkin tuntuu, että yrittänyttä ei laiteta. :)