Ennätyksiä

Oma pää on pahin vastustaja. Se on tullut taas huomattua tällä viikolla. Treenikaverin ollessa voi myös laittaa oman pään kunnolla koetukselle. Tällä viikolla olen onnistunut rikkomaan "ennätyksiä" ja joitain tiettyjä haamurajoja alkaa olla todella lähellä tai jopa saavutettu.

Penkkipunnerrus on se kunkkuliike, jonka painoista keskustellaan aina. :D Niin aion keskustella minäkin. ;) Eilen käytiin siis tekemässä J:n kanssa rintatreeni. Parin viikon tauon jälkeen käytiin perinteisen penkkipunnerruksen kimppuun. Miun selkäkään ei vihoitellut kuten edellisinä viikkoina. Sain ajatuksen kokeilla ykköstä, eli missä kulkee raja jolloin ei enää tanko nouse. Tähän saakka en ole edes kokeillut 50 kiloa penkissä. Jo 47,5 kg on ollut enemmän tai vähemmän surkeaa räpellystä. J:llä on penkki kulkenut jo sen verran hyvin, että 50 kg on saavutettu. Eilen saavutin minäkin! Ja ihan sarjaa tein! :D 

Mutta niin, siinä kaikessa voiman tunteessa tuli idea kokeilla ykköstä. 55 kg meni helposti!!! 57,5 kg nousi, mutta ei kovinkaan varmasti. Olin tosin jo ihan varma ettei tuo 57,5 kg nouse. 60 kg tankoon ja kokeilemaan! Pah, ei noussut! Ensimmäisenä reaktiona onnellisuuden tunne, mie ylitin itseni! En ole koskaan ikinä nostanut penkissä noin paljoa! Toinen reaktio oli hillitön naurukohtaus, ei dääm miten lähellä se 60 kg oli! :D

Treenivihkossa komeilee pyöreä 0 60 kilon perässä. Tänään se osui taas silmiin ja nyt ensimmäisenä tunteena oli ärsytys. Ei perskutti kun se ei noussut. Ens viikolla sen on noustava! Nih!

Treenin jälkeen viel nauratti :D
P.s Instagramissa on fitnesstukulla kilpailu menossa!

En yleensä aseta tuollaisia tavoitteita. Olen enemmänkin elellyt niin, että nousee jos on noustakseen. Nyt oikein hämmästyin omaa reaktiota. Se 60 kg olkoot nyt ns. haamuraja. Ah niin lähellä, mutta silti niin kaukana. Entäpä jos ei nousekkaan? Harmittaahan se. Mutta ei maailma siihen vissiinkään kaadu. :D Töitä tehdään niin pitkään, että se nousee ja niin että nousee vähän enemmänkin. :)

Monessa liikkeessä on muutenkin treenipainot nousseet tasaisesti. Selkätreeni on tällä hetkellä ehkä ainoa, jossa ei painoissa samaa nousua tapahdu kuin esim. rintatreenissä. Mutta toistoja tulee enemmän. Eli edistystä joka tapauksessa.

Tänään käytiin tekemässä jalat. Hack --> lissää painoa! Kulkihan se, ja yritin tehdä niin syvälle kuin vain mahdollista. Prässi ei menny ihan niin nappiin kuin viimeksi, mutta se 160 nousi ja rankaisuna pudotussarjat 160 kg--> 130kg ja 160kg-->130kg-->100kg. Oli muuten tunnottomat jalat! Ja meinas taas päässä heittää, kun prässistä kömpi ylös.

Haastoin J:n tekemään kyykkyä smithissä ja itseni tekemään askelkyykkyä takajalka penkillä smithissä. Hapotti molempia. :D Loppuun vielä pyllistelyä panattan hackissa sekä polven ojennuksia ja koukistuksia superina. Lopputuloksena katkokävelyä ystävääni lainatakseni! :D 

Palautumisen maksimoimiseksi käytiin J:n kanssa herkuttelemassa kahvila Houkutuksen salaatilla sekä rahkapiirakalla. Nams! 

Pyöreän pakaran metsästys on täydessä vauhdissa.

Suosikkifarkut :) Mut niihin tarttee vyön etteivät putoo päältä!

 

Savulohta ja fetajuustoa! Miun suosikki! :P

Toivottavasti huomennakin rikkoutuisi ennätyksiä. Aamulla koiranäyttelyyn ja sinne nimenomaan toivoisin pientä yllätystä. :D Kun näin toivon, se jää toteutumatta. ;) Huomenna olisi aikomus jossain välissä käydä treenaamassa myös kädet. Hauvvista ja ojentajaa joka suunnasta ja loppuun saakka. :P 

Näyttelypuudeli <3

Fiksu otus <3