Vähenee vähenee...

Nimittäin hiilarit vähenee... Itsehän kuitenkin sovellan ja joudun pitämään enemmän hiilareita lautasella maitohommien takia. :) 

Viime viikko olikin aikamoinen. Menoa ja meininkiä oli normaalia enemmän mikä asetti haasteita syömiselle. Cheat mealin pidin jo tiistaina, koska aikataulujen ja arjen pyörityksen kannalta se istui siihen parhaiten. Söin myös kesäpäivän kunniaksi jätskin ja sunnuntaina oli meidän pikkumimmin 1v. synttärit ja siellä sitten lautaselle löytyi karjalanpiirakoita, kasvispiirakkaa sekä smoothiekakkua.
Smoothiekakku tuli kyllä miun leivonnaisiin jäädäkseen; riittävän helppo, nopea ja ravintoarvoiltaan voisi sanoa terveelliseksi. Ei lisättyä sokeria eikä turhia lisäaineita. Suosittelen! Ja lapsellekin voi sitä hyvällä omalla tunnolla tarjota. :)

Hyvää! :P

Vaikka dieettiä ajatellen ei viime viikko ihan nappisuoritus ollut, oli paino jatkanut tasaista laskuaan. Senttejä en (vieläkään) mitannut, mutta väittäisin että niitä on lähtenyt. 

Viime viikko oli myös sellainen tunnemyrsky-viikko, että ei paljoa dieetti oo ylimääräisiä ajatuksia saanut. Konemaisesti eteenpäin ja keskittyen lähes kaikkeen muuhun. En voi muuta kuin todeta, että onneksi viime viikko on taakse jäänyttä ja siitä selvittiin hyvin.

Lämmin kesäilta houkutti tekemään pikaisen, n. puolen tunnin takapihatreenin kera agilitytikkaiden, kahvakuulan ja painopallon. Tein kolme liikettä 1min kutakin ja niiden jälkeen 1min lepo. Kierroksia tein yhteensä neljä. Liikkeet oli:

• Etuheilautus kahvakuulalla
• Kyykky + pystypunnerrus painopallolla
• Tikkailla askellus sivusta jokaiseen väliin

 Kiva ja nopea treeni. Ja mikä tärkeintä, korvienväli sai tarvitsemaansa nollausta. :)  

 Mukavaa alkanutta viikkoa, vesisateesta huolimatta! <3

Vauvavuosi on ohi!

Tänään 8. päivä kesäkuuta meidän H on YHDEN VUODEN ikäinen. Vauvavuodesta on selvitty (enemmän tai vähemmän järjissään) ja nyt meillä asuu taapero. Kävelevä, dubloja rakastava, kiljuva, nauravainen tyttö.

Ikää pari päivää <3

Ei ole päivääkään etten olisi miettinyt vuosi sitten olleita tapahtumia; sairaalassa oloa, uskon ja luoton horjumista terveydenhuollon ammattilaisiin, omaan pelkoon ja paniikinomaiseen tunteeseen. Muistan vieläkin parin kätilön ilmeet, äänensävyt ja sen miten vihainen olin, kun kommunikointi miun kanssa oli ajoittain surkeaa. Kerro ensin ja tee vasta sitten, tulen sen muistamaan omassa työssäni AINA!

Se onnellisuus vastasyntyneestä vauvasta hautautui osittain tuon paniikin alle. Että kiitos vaan siitä. Ja ei, neuvolaa ei asia kiinnosta.

Vuosi on ollut äärimmäisen raskas. Helpoksi en koskaan vauva-aikaa ajatellut. Se että saan vääntää refluksiasioista terveydenhuollon ammattilaisten kanssa ja miut leimataan vaan ylihysteeriseksi ja liikaa googlettavaksi sairaanhoitajaäidiksi v****aa edelleen ja paljon. Oikeastaan voisin sanoa meidän arjen helpottuneen 8kk lääkärikäynnin ja sitä edeltäneiden vyöhyketerapiakäyntien jälkeen. Ja pliis, älkää kommentoiko "miksi et hakenut apua aiemmin" -kommentteja. Jossittelu on tässä vaiheessa turhaa. 

Nukkumisasioita en ole jaksanut kuukausiin puida! Tällä hetkellä ne on, sanotaan nyt vaikka että, siedettävät.

H on kuitenkin terve, iloinen ja todella liikunnallinen mimmi. H rakastaa koiria, varsinkin Uljasta, paljon. <3 Kävelemään H lähti 11 kuukauden iässä ja se onkin sitten maailman hienoin taito ikinä. :D Hän on oikea neiti aurinko, mutta antaa kyllä kuulua jos joku asia ei miellytä. 

Nyt meidän arki on mukavan leppoisaa ja mie saan tehdä arjen lomassa niitä juttuja mistä tykkään. Koiraharrastukset on pitäny miut järjissään tämän vuoden. Kiitos kaikille ihanille treenikavereille! <3 En ole ollut koirani veroinen ohjaaja, sillä pää on usein yhtä sumua treeniradalla, mutta saan ainakin omaa päätä nollattua ja oltua pois perhearjesta edes parin tunnin ajan. 

Kiitos J, kun oot jaksanu minuu ja oota pitäny miut kasassa! <3 Kiitos K, miten me ois selvitty tästä ilman siun tukea. <3 

Viikko kaksi ja kolme

Otetaan tähän kaks kärpästä yhdellä iskulla, sillä viikko on jo hujahtanut perjantaihin ja en oo kerennu aiemmin kuulumisia kirjoittelemaan. :) 

Viime viikolla miinuspäivät lisääntyi ja viikonloppuna oli "lupa" cheat mealiin. Flunssa kiersi koko meidän perheen sillä viikolla. Mie ja H päästiin helpoimmalla, mutta J kuumeili pari päivää. Onneksi flunssa ei vaikuttanut ruokahaluun, voisi sanoa että päinvastoin. Cheatmealin toteutin jo perjantaina (koska se vaan oli helpoin silloin) ja en ehkä täysin mennyt ohjeen mukaan... Hiilareita olisi saanut ladata enemmän, mutta ennakkoon jo olin päättänyt että cheat mealilla syön sitä mitä haluan PISTE.

Tiivistyy tiivistyy :)

Tälle viikolle tuli ruokavalioon enemmän muutoksia. Nimenomaan niihin hiilareihin. Maidontuotannon vuoksi en ole voinut mennä täysin ohjeiden mukaan, sillä hiilareiden vähennyt näkyy heti maitomäärissä. Siispä poikkean ohjeista hieman. Hiilareita tulee hieman vähemmän, mutta ei yhtä vähän mitä ohjeiden mukaan.

Maanantaisin pidän "punnituspäivän". Ensimmäisen viikon jälkeen tuloksena -1kg. Toisen viikon jälkeen ei vaa´an lukemissa juurikaan muutosta ollut, mutta mahamakkara on lähtenyt hyvin pehmenemään. Se löllövaihe tietää vain sitä, että rasva on lähtenyt tirisemään joten olen happy. Aineenvaihdunnassa mukava boosti myös. 

Flunssan vuoksi liikkuminen ollut aika vähäistä. Koirien kanssa metsälenkkejä rauhalliseen tahtiin lasta kantaen kantorepussa, viikonloppuna agilitykisoissa kaksi rataa ja kesän (ai mikä kesä kun lunta sataa?!?!) ensimmäinen fillarilenkki. 

Edelleenkään en ota paineita liikkumisesta. Vaikka tekisi mieli liikkua enemmän, liikun kun siihen on aikaa. En tahdo lähteä liiaksi aikatauluttamaan arkea ja väsymään siihen aikatauluttamiseen. :) 

Hiilarihimo on tullut takaisin. :( Ja nälkä... vaikka ne ruokamäärät on isoja ja usein koostan ateriat niin, että syömistä on määrällisesti reilusti. Tämä kuuluu painonpudotukseen ja menee ohi, kun kroppa tottuu. Yksittäisiä lipsumisia on ohjeista tapahtunut. En ota ressiä, kun kyseessä on vain yksittäisiä lipsauksia. 

Pahin diettihypetys on väistynyt ja tää on osa arkea. Valintoja valintoja. :) 

Aika tyhjäpäinen postaus tuli. Ajatukset pyörii jossain ihan muussa kuin dieettaamisessa. :D 

Mukavaa viikonloppua! Toivottavasti se kesäkin alkaisi tulla!

Viikko yksi

Ensimmäinen virallinen dieettiviikko on taputeltu. Kolme ns. miinuspäivää ja neljä plussapäivää. Tuloksena oli, että paino oli humpsahtanut vaa´an mukaan kilon verran alaspäin. Tämäpä mukava aloitus uudelle viikolle. :)

Sokerikoukku istuu tiukassa. Onneksi mm. sokeriton sprite ja sokerittomat pastillit ovat auttaneet. Ja ehrmannin ja propudin vanukkaat. :D Onneksi muita vieroitusoireita kuten mm. päänsärky ei ole ollut. 

Viikonloppuna joku flunssan tapainen iski TAAS. Väsymys ja kehno olo lisää erinäisten mielitekojen määrää. Itsellä nämä mieliteot kohdistuu erityisesti leipään. Voisin vain syödäsyödä ja syödä leipää. Ihan vaan pelkkää leipää. Outoa ja tyhmää. 

Ruokaa saa pupeltaa paljon ja dieetin facesivuilla onkin käynyt keskustelu kiivaana kun ruokamäärät eivät meinaa upota. Itselle ei syöminen oo mikään ongelma. :D Vaikka ruokaa on määrällisesti paljon on miulla silti nälkä. Nälkä pitää kivasti huolen siitä, että ateriavälit ei pääse venymään liiaksi. :D Ainoa mikä ärsyttää, on iso kasvisten määrä, joten niitä saa olla jatkuvasti kantamassa kaupasta sekä keittämässä syöntikuntoon/pilkkomassa syömäkokoisiksi. Te ketkä ajattelette syövänne reilusti kasviksia, niin ottakaapa vaaka ja punnitkaa 200g kasviksia (huom ei peruna tai bataatti) jokaiselle aterialle. On muuten iso määrä se. Itelle kun ei uppoo esim. pelkkä kurkku ja tomaatti.  

Ei oo pieniä annoksia ei :P

On ollut aika rentoa pelkkä ruokavalion noudattaminen. Se, että ei oo painetta liikkumisesta on ollut hyvä juttu. Ollaan käyty tytön ja koirien kanssa rauhallisilla metsälenkeillä, perjantaina agilitya ja muutoin vaan arkipuuhastelua kotosalla ja pihalla koiran treenaamista. Pieni jumppahirmu olkapäällä muistuttelee, että kyllä liikkua pitäis enemmän, mutta onneksi olen osannut olla stressaamatta siitä. Kehonkoostumukselle liikkuminen, varsinkin sali, tekis enemmän kuin hyvää mutta eiköhän sen säännöllisemmän treenin aika vielä koita. Toistaiseksi kyykyt vaunuja heijaten (eli lasta nukuttaen) ja pihaleikit riittäkööt koirien lenkittämisen ja treenaamisen ohella. :) 

 Nyt keskitys häätämään flunssan huspois, sillä viikonloppuna pitäis olla kisakuosissa. Siispä lounaan valmistukseen ja aurinkoenergiaa tankkaamaan pihalle! :)  

Aurinkoista maanantaita! <3

Sit mennään!

Valmisteleva viikko taputeltu. Voin sanoa, että hyvä uudistus tuo valmisteleva viikko on ollut. Se antoi aikaa päälle valmistautua tulevaan, rauhan tehdä tietyt ostokset ja aikaa suunnitella tulevia ruokia ym. Iso peukku siis tuolle pehmeälle aloitukselle. Puhumattakaan siitä, että rehellisesti otettiin esiin mm. tuen merkitys ystäviltä ja perheeltä. Tärkeitä juttuja.

Ruokavaliotkin julkaistiin ja heti julkaisupäivänä otin sen käyttöön. Plussa ja miinuspäivät vaihtelee, isoja eroja niissä ei ole. Syödä saa kiitettävästi, mikä ei tullut yllätyksenä. Kotona on todella helppoa noudattaa säännöllistä ateriarytmiä. Reissussa (eilen) en pakkaillut eväitä mukaan vaan ihan reilusti käytiin abc:llä syömässä sekä kahvilla. Ja söin kakkuakin. Hyvällä omalla tunnolla! 

Syö ja laihdu!

Tänään starttaa varsinainen dieetti. Tiedän, että herkkuhimoja tulee. Näillä ruokamäärillä ei pitäisi tulla, mutta ihan varmasti tulee. Taistelen vastaan ja napisen asiasta rakkaalle vertaistuelle ;)

Aikaisempiin ruokavalioihin verrattuna osaan ottaa asiaa rennommin, mittaaminen ei oo mikään ongelma enkä kokoajan ajattele ruokaa ja seuraavaa ateriaa. Vaikka vaa´an kanssa taas säädetään, en koe siitä vielä stressiä. :) Aika hyvin suorittaja-Satulta! :) Face-ryhmää selatessa huomaan monen takertuvan todella tiukasti lillukan varsiin (kuten minäkin joskus aikoinaan) ja luulen, että heille tästä "matkasta" tulee aika raskas... Toivottavasti vertaistuki kantaa karikoiden yli.

Torstaina otin aloituskuvat (HYIHYIHYIIIIIII!!!!!) ja -mitat. Karua, niin karua. Ah tätä itseinhon määrää. Meni pari päivää päästä kuva-ahdistusällötyksestä yli. Mikä ehkä eniten ahdistaa on se, että kaikesta tietotaidosta huolimatta oon tässä tilanteessa jälleen kerran. 

Nappasin mitat tänään aloituspäivän kunniaksi ja jo tässä välissä on senttejä lähtenyt. Ja yhdet tavoitehousut mahtui viikonloppuna jalkaan! :) Pienet on ilot.

Viikonloppu vierähti koiramaisissa merkeissä. Lauantaina agilitykisat, luokkanousu oli niin lähellä jälleen kerran! No, Uljas kävi kartuttamassa poikien herkkukaapin sisältöä kahdella kolmossijallaan. :)
Eilinen päivä meni Varkaudessa koiranäyttelyssä. Uljaksella vesihäntä :( mutta siitäkin huolimatta se oli paras uros 5 kauniilla arvostelulla. Itse en olis sijoittanut sitä hännän takia noinkaan hyvin. Toivottavasti vesihännästä ei tuu meille enää ongelmaa.

 

Simppeli maanantai

Tänään starttaa Superdieetti Simplen valmistava viikko. Ei siis ohjelmassa tiukkaa ruokien punnitsemista ja dieettimoodia, vaan pehmeä lasku tulevaan. Näin äkkiseltään valmisteleva viikko on oikein mainio juttu. Saat rauhassa tutustua mm. sallittuihin ruoka-aineisiin, tutkia korvaavuuslistoja ja tutustua resepteihin. Tässä vaiheessa voi jo sanoa, että mikään kana-parsakaali -kuuri tämä ei ole! On oikeastaan vain omasta mielikuvituksesta ja luovuudesta kiinni, miten herkullisen dieetin tästä haluaa itselleen tehdä.

Eilen mässättiin vielä. Ihan naurattaa oma päänsisältö, että "mässätään nyt kun vielä voidaan". Oikeastaan aika noloa ja tyhmää. Ihan kuin voisi mielitekoja "tankata". Dieettaaminen on vapaaehtoista ja ennen kaikkea terveyden (niin fyysisen- kuin mielenterveydenkin) kannalta toteutettavaa. 

Mut hei! Mie aion onnistua! Aion näyttää itselleni, että selkäranka on olemassa ja kuria löytyy. Siinä kaupanpäälle kiristämättömämmät ja paremmin istuvat vaatteet. :) Ja mikä parasta, vertaistuki on olemassa ja lähellä! <3 Ja asiasta edes ennakkoon keskustelematta ollaan mie sekä rakas K päätetty juurikin tänä päivänä startata dieetti. <3 Mahtavuutta!

Viime viikonloppu meni varsin koiramaisissa meiningeissä. Kahtena peräkkäisenä päivänä agilitya. Superia! Varsinkin lauantain valmennus sai motivaation taas kerran nousemaan muutaman pykälän korkeammalle. Ja mikä parasta, viimeinkin miun kroppa alkaa olla siinä jamassa mitä se oli ennen raskautta! Juoksuvoimaa alkaa löytyä ja kropan hallinta toimii. Kiloja on enemmän, mutta nehän lähtee nyt tippumaan. ;) Tätä fiilistä oon odottanut PITKÄÄN! Voin alkaa sanoa, että raskaudesta ja synnytyksestä on palauduttu. 11 kuukautta siihen meni.

Nyt huoltamaan agilityeläintä. <3 Tää viikko palautellaan ja huolletaan, lauantaina kisataan ja sunnuntaina pyörähdetään näyttelykehässä yli vuoden tauon jälkeen. :)

Maanantain ryhtiliike

Olen taas kerran vajonnut vanhoihin tottumuksiin. Suusta menee alas ihan mitä sattuu ja se näkyy ja tuntuu olossa. On siis aika jälleen kerran tehdä ryhtiliike. 

Ärsyttävintä tässä on se, että tasan tarkkaan tiedän miten pitäisi syödä ja toimia. Ja siltikkin annan mielihalujen viedä. Miksi se ryhtiliike on niin pirun vaikeaa tehdä? No, jossittelulla ei tämäkään asia korjaannu, joten härkää on tartuttava sarvista. Vuosien saatossa on tullut todettua, että kyllä vain se selkeä ruokavalio jääkaapin ovessa on se paras ryhtiliike mitä voin tehdä.

Omat energiat (eikä aika) ei riitä istahtamaan alas ja kunnolla suunnittelemaan itsenäisesti ruokavalioa. Valmennuksen aikaiset ruokavaliot eivät oo järkeviä käyttää suoraan, sillä eihän kulutus oo läheskään sitä mitä oli silloin. 

Facessa sattui silmään, että Fitfarmin Simple starttaa 8.5.. Pelkkä ruokavalio ja valinta minkä verran meinaa pudottaa painoa (alle 10kg, 10-20kg vai yli 20kg). Oma aikomus on n. 5kg tiputella painoa alaspäin, kuitenkin imetys turvaten sillä miulla ei oo mitään aikomustakaan lopetella imetystä vielä aikoihin. 

Jotta estäisin typerät lipsumiset, teen tästä julkista. Raportoin tänne viikoittain miten menee. Kuntokuvat taidan jättää julkaisematta, sillä ne oksettavat itseänikin niin paljon. Ennakkotunnelmat on hyvät. Ainoastaan se jännittää/mietityttää onko millainen vaikutus maidontuotantoon. Kysyvä ei tieltä eksy, ja käytössä on keskustelufoorumi jossa voi valmentajilta apua kysyä! Imetys yksin ei estä painonpudotusta, mutta kaloreita ja hiilareita on tultava riittävästi. 

Hyvillä fiiliksillä odottamaan ruokavalioiden julkaisua. :)
                                                         Aurinkoista torstaita! <3