Loman tarpeessa

Kun valmistuin koulusta ja painelin suoraan töihin muistan kehuneeni, että ei tässä mitään lomaa tarvita. :D Se oli jotenkin niin luonnollista painaa vaan hommia viikosta ja kuukaudesta toiseen ilman lomaa. Yksittäisiä vapaapäiviä kyllä, mutta esim. viikon lomaa ei ollut miesmuistiin. Ensimmäinen loma taisi olla juurikin viikon mittainen ja voi jee miten oudolta se tuntui! Työelämään siirryttyä meni jonkin aikaa sopeutuessa siihen, että töiden jälkeen ei tarvinnut koulujuttuja tehdä. Kas kummaa tuo "ylimääräinen" vapaa-aika täyttyi mm. koiraharrastuksilla yms. ja pian sitä huomasi olevansa yhtä kiireinen kuin kouluaikaankin. :D Sillä erotuksella ettei tarvinnut kahta työtä tehdä (koulu + palkallinen työ) vaan vapaa-aika kului harrastusten parissa. 

Muistan olleeni loppuunpalamisen partaalla koulun ja töiden aloituksen aikaan. N. puoli vuotta siinä meni, kunnes itsekkin tajusin miten väsynyt olin. Asian tiedostaminen auttoi ja hommia jaksoi tehdä mitä parhaimmassa työporukassa. Rutiinit alkoivat olla tuttuja ja työnteko ei ollut enää pelkkää uusien asioiden oppimista. Niin, miun työpaikka ei todellakaan ole helppo paikka olla nuorena hoitajana. 

 Eka loma tosiaan oli hieno kokemus. Tuntui, että viikkokin riitti mainiosti palautumaan työpaineista. Nyt voin sanoa, että viikko ei riitä mihinkään. :D Kun ensimmäisen kerran oli kaikki kokonaiset 28 lomapäivää suunniteltavana koko vuodelle, tuntui että näitä lomapäiviähän on ihan hirveesti! :D Nyt on sekin muuttunut ;) Ne on edelleen ne samat 28 päivää, mutta tuntuu ettei ne riitä mihinkään. Laiska ja mukavuudenhaluinenko?

Kolmen viikon kesäloma on oikeastaa ainoa loma, jolloin palautuu ja oikeasti irtautuu töistä. Viime kesä oli ensimmäinen kesä, jolloin ei loman ajaksi ollut mitään isompia suunnitelmia, vaan sai ihan oikeasti keskittyä lomailemaan. 

Ei sillä, vaikka viikon loma on naurettavan lyhyt odottaas itä aina yhtä innokkaasti. Vielä kaksi yövuoroa ja sitten koittaa tuo odotettu viikon mittainen vapaus. Kuinka ollakkaan, olen ihan kiitettävästi puuhaa onnistunut suunnittelemaan tuolle vapaalle viikolle. Ei varmasti yllätä ketään, ketkä miut tuntee? 

Se kuitenkin on ihan parhautta, että ensi viikolla on aikaa treeneille. Tai lähinnä ei tartte ennakkoon kalenteriin suunnitella treenipäiviä eikä tarvitse ainakaan illalla salille mennä. Lisäksi on aikaa myös paremmin lihashuollolle. Selkä kaipailisi hierontaa, ei ole tuo oikea puoli vielä(kään) kunnolla auki jumeista. Lisäksi jalat tarvitsevat myös huolenpitoa.

Jalkatreenit menivät nimittäis uusiksi. Nyt treenataan takaosastoa kaksi kertaa viikossa ja molempiin treeneihin kuuluu PALJON koukistuksia, sillä niillä saa todella makean tuntuman rasittamatta alaselkää. :) Maanantaina tuli testattua uusi jalkatreeni ja huhheijaa kun meni kintut kipeeksi!  Luulis kannikan lähtevän näillä ohjeilla kasvuun! :)

Huomenna viikon viimeinen treeni, yövuorot sisulla ja sunnuntai  aamuna koittaa vapaus! :)
Ihanaa pian alkavaa viikonloppua ja muistakaa: