tiistai 21. tammikuuta 2014

Tuki

Silloin jokunen vuosi sitten harmittelin sitä, että "projektini" ei saanut tukea. Koulussa ollessa ei kavereista oikein kukaan ollut niin innostunut aktiivisesta treenaamisesta, että olisivat miun hömpötyksiä jaksanut kuunnella. Eikä silloisella blogillakaan lukijakuntaa paljoa ollut.

Eilen julkaisin facebookissa tämän blogin ja saatesanoina "tehdään tästä nyt julkista!". Tykkäyksiä ja tsemppauksia tuli paljon. Ja samalla todella hyvä mieli! :) KIITOS! :)

Kotona ei mieheltä tullut tukea. Ei sitä varmaan haitannut salilla ravaaminen, mutta ei häntäkään treenaaminen ja ruokailujen tarkempi suunnittelu kiinnostanut pätkääkään. Jossain vaiheessa alkaa oma motivaatio ruokavalion suhteen rapista, kun toinen kantaa kotiin olutta, sipsiä, karkkia ja erinäisiä eineksiä.

"Fitnesskupla" oli jo tuolloin olemassa, mutta ei yhtä vahvana kuin nyt. Mitä enemmän julkisuutta, hyvää sekä huonoa, eri asiat saa, sitä "hyväksyttävämpää" se on. Esim. tuskin tänä päivänä katsotaan ihmeeksi jos kantaa omia eväitä mukana? Tai jos panostaa puhtaaseen ruokaan ja kovaa treenaamiseen? Vastustusta on aina se on selvä, mutta ihmisten tietoisuus on selvästi lisääntynyt.

En aio noudattaa mitään varsinaista ruokavaliota. Tahdon keskittyä ravinnon puhtauteen ja monipuolisuuteen. Sekä siihen kuuluisaan riittävästi syömiseen. Ruokani ei tule enää kulkemaan puntarin kautta, ellen jossain vaiheessa innostu testimielessä tarkastamaan kuinka paljon niitä kaloreita tuleekaan. En aio luopua hiilihydraateista yhtä reippaasti kuin aiemmin. Aion syödä aamulla leipää, mutta kiinnittää tarkemmin huomiota leivänpäällisiin. Ehkä alan oppia, että kohtuus kaikessa ja kaikkiin muoti-ilmiöihin ei tarvitse lähteä mukaan?

Mies ei ole yhtä hurahtanut tähän hommaan kuin minä. Ilolla kuitenkin seuraan, miten liikuntaa harrastamaton kolmekymppinen mies innostuu tekemään salilla sarjat LOPPUUN asti! JEE!!! On myös hienoa, että silloin tällöin hän tulee myös tsemppaamaan minuu tekemään sarjat OIKEASTI loppuun saakka.


Eineksiä kantautuu vielä kaappiin, mutta muutoksia parempaan on tapahtunut. Mies on innostunut ruoan laitosta ja tekeekin mm. lihapullat aivan mielettömän hyvin!! Ja sokeroitujen jogurttien tilalle on ruvennut tulemaan rahkaa. :)

Tällä hetkellä myös kaveripiiristä löytyy tavoitteellisesti treenaavaa väkeä. Voi murmuttaa, jos treeni ei vaan kulje tai jos se kulkeekin superhyvin. Tsemppiä riittää puolin ja toisin. Iso (body)peukku sille! :)

 Tsempataan toinen toisiamme!
 

Meillä junppaa koiratkin! :D

2 kommenttia:

  1. Helou! Ihanaa kuulla, että sait taas kipinän salille, muistan kun tykkäsit sillon joskus ihan tosi paljon siitä :) Ja kyllä se vaan tekee paljon kun mieskin on jollain tapaa mukana tsemppaamassa. Mie kävin syksyn yksin ryhmätunneilla ja salilla, ja Arttu innostu nyt joulun jälkeen kans! Käydään nyt yhdessä salilla ja se menee salille aina siks aikaa kun mie meen ryhmään.... kivaa on nyt yhdessä suunnitella ruokienkin laittoa kun toinen ei ehdota joka väliin niitä ranskalaisia :D Tsemppiä ihan hirmusesti! <3 -Katja

    VastaaPoista
  2. Hyvä te!! :) Ja todellakin on huippua, kun toinen ei aina ehdottele ranskalaisia tai makkaraperunoita. :D

    Uusi vuosi, uudet kujeet. Olkoot vuosi 2014 terveellisemmän elon alku :)

    VastaaPoista