Taas myöhässä oleva viikkokertaus

Viime viikko meni väsymyksen merkeissä. Kirjoitinkin postauksen tuosta väsymyksestä. Loppuviikko meni tiiviisti töiden merkeissä, ja normaali arki alkoi palautumaan uomiinsa.

Plussaa

- Väsymys ei syönyt treenimotivaatiota. Yhden aamutreenin skippasin, mutta viikkoon mahtui silti viisi salitreeniä, joista kaksi oli jaloille. :) 

- Askel kohti (kisa)tavoitetta on otettu ja tulevan valmentajan kanssa pikku hiljaa starttaillaan yhteistyötä. Ei varmaan tarvitse erikseen sanoa, miten innoissaan tästä asiasta olen!!

Miinusta

- No se väsymys. Ja kun väsyttää on syömisetkin huonompia. 

- Turvotus. Kun syö mitä sattuu on olo turvonnut. Ja se ei oo kivaa!

- Takareisi otti itseensä viikon ensimmäisestä jalkatreenistä. Aluksi ajattelin sen olevan "normaalia" lihaskipua, mutta päivien kuluessa on oikea takareisi sitkeästä kireämpi kuin vasen. Onneksi on fyssariaika ihan pian.

Viime viikosta ei ole paljoa sanottavaa. Ihan sumussa meni koko hela viikko. Pari vapaapäivää ja kunnon unet veivät onneksi väsymyksen pois. Ruokailut kun vielä saisi oikeisiin uomiinsa ja tämän järkyttävän turvotuksen pois.

Päivä arjestani

Nää tämmöset päiväni kuvina -postaukset on nyt in, joten miekin ajattelin väsätä sellaisen. Tää idea on muhinut pitkään, mutta en vain ole saanut aikaiseksi (toisinsanoen en oo muistanu ottaa kuvia pitkin päivää 😉)

Valitsin päiväksi tämän viikon maanantain. Pääsääntöisesti perusarkeani. :) 

Herätys klo. 8. Aamu alkaa (aina) puurolla. Jopa J on alkanut syödä puuroa, joskin puoliksi pakotettuna ;) No ei sentään. Puuron sekaan pakastemarjoja ja mehukeittoa, lisäksi yksi riisikakku jonka päälle paksu pino broiskuleikkelettä. 

Myös karvakaverit odottavan aamuisin jotain evästä. ;) Ne on spanieleita, niillä on pohjaton maha ja ikuinen nälkä.

Aamupalan jälkeen otatin kuntokuvat. Tällä kertaa kuntokuvat eivät menneet omaan arkistoon, vaan lähtivät sähköpostitse tulevalle valmentajalle. JAIKS! Kauhulla ja innolla odottelen palautetta ja jatkosuunnitelmia. :) Itseäni kuvien katsominen tällä hetkellä jopa ahdistaa :/

Kuvien jälkeen oli suunta salille selkätreenin kimppuun. Kulmasoutua, high row:ta, alataljaa, pull downia, low row:ta ja ylätaljaa. Tuplaa ja triplaa koko treeni, osui ja uppos! :)

Ekstraa tässä päivässä oli uusi trimmiasiakas. :) Trimmaan siis koiria pientä kovausta vastaan. Yleensä trimmattavat ovat englanninspringerspanieleita, koska ko. rotu on se kaikista tutuin. :)

Trimmaukseen meni aikaa n. tunti ja sen jälkeen oli suunnattava ruokaostoksille. Mie en tykkää kaupassa kiertelystä ja noudatan yleensä samaa kaavaa: kasvikset, tarvittaessa leipää, leikkelettä, tarvittaessa maitotuotteita, kananmunia, eväät töihin, mehukeitto ja muut pakolliset esim. pesuaineet. Tänään lihat tuli hankittua karelian lihajalosteelta: kilo maustamatonta broiskun rintafilettä ja kilo naudan jauhelihaa.

Pyrin pitämään huolta siitä, että nukun vähintään kaksi tuntia ennen yövuoroon menoa. Mielellään jopa enemmän. Vuoro alkaa klo. 20 ja sitä ennen syön kotona lämpimän aterian. Evääksi lähti tälle kertaa mukaan salaattibaarin salaatti broiskulla ja pulled porkilla. Oli muuten hyvää! :P

Yö oli kohtalaisen rauhallinen ja tuntui ettei se lopu koskaan :D

Aamulla klo. 9 kömmin peiton alle. Phuuh. Yksi touhunkas päivä (ja yö) oli takana.

Voihan väsymys!

Koiraharrastajat eivät ole kovinkaan tervepäistä porukkaa. Koiraharrastajalle on täysin normaalia viritellä kello soimaan 02.55 yöllä ja hypätä auton rattiin ja porhaltaa satoja kilometrejä muotovalion arvo mielessä kirkkaana loistaen. Eihän tuo herätys mitään, mutta kotiinkin pitää palata. Yötä myöten ajaen tietenkin, kotona olin klo. 04.05! :D Ja voin sanoa, että kyllä väsytti.

Voihan väsymys!

Palautuminen reissusta on vienyt ihmeen kauan. Maanantaina oli töistä vapaata ja se päivä menikin nukkuessa. Ajatus oli vielä aamupäivällä, että salille menen, mutta väsymys oli vielä iltapäivällä niin voimakas, että sai treenit jäädä. Ei ois ees Mayhemit treeniä maanantaina pelastanu, en ole ihan äsken sellaista uupumuksen tunnetta kokenut.

Tiistaina olin reippaana tyttönä aamusalilla ennen töihin menoa. Treeni kulki tosi hyvin! Tuntui aivan äärimmäisen hyvältä päästä liikkumaan ja koko treenin vedinkin tehden tupla- ja triplasarjoja. Lataria en ottanut, pelkän aamupalan voimalla siis loistotreeni ja ei näkynyt reissuväsymys treenipainoissa. :) Virtaa oli kiitettävästi vielä töihin mennessä, mutta sitten se väsymys taas iski. :(

Keskiviikkoaamuna oli tarkoitus myös käydä aamujumpalla. Heräsin kyllä hyvin herätyskellon soidessa, mutta jo tutuksi tullut uupumus oli taas läsnä. Skippasin aamutreenit ja koin pientä morkkista. Onko väsymys pelkkää laiskuutta vai oikeaa väsymystä? Jatkoin unia vielä hetken, mutta koko päivä meni väsymyksestä kitisten. Olo oli todella nuutunut koko päivän. Mielessä jo kävi, että ei kait nyt vaan mitään flunssaa meinaa tulla? No ei tullut, ainakaan vielä, ja toivottavasti ei tulekkaan!

Tänään olo on jokseenkin normaali. Pitkät yöunet ja kiireetön aamu teki hyvää. Aamupäivästä salille olkapäitä ja ojentajia väsyttämään. Tuli olkapäät muussattua niin, että en meinannut saada juomapulloa nostettua. :D Ojentajatreenin myötä kädet tärisi ja tutisi siihen malliin, että palkkarin juominen meinasi olla mahdoton tehtävä. Ihana tunne, TYKKÄÄN! :) Punttitreenien jälkeen vielä pienet agilitytreenit hallilla ja päivän liikuntasaldo on täynnä. :D Koiratkin oli sitä mieltä, että nyt on nukuttu tarpeeksi.

Todettava on, että vanha ei enää jaksa. Palautuminen reissusta vei yllättävän pitkään. Nyt kuitenkin uudessa iskussa ja täysillä eteenpäin! Ja reissuhan kannatti, sillä kotiin tuomisina oli tuore Viron muotovalio! :)

Kenkiä kenkiä kenkiä

Fitnesskisaajat sanoo, että kisoihin valmistautuessa tulee poseerausharjoitukset aloittaa aikaisin. Koskaan et voi aloittaa posetreenejä liian aikaisin, etkä voi tehdä niitä liikaa. Ja poseerauksiin kuuluu naisilla oleellisesti myös kengät, huiman korkeakorkoiset "lasikengät". 

Vaikka oma kisa-ajatus on vasta ajatusasteella, tosin ääneen jo lausuttuna, en vaan malta olla katselematta fitnesskenkiä. Kisojen seuraaminenhan ei tietenkään yhtään helpota tälläistä naisille tyypillistä uusien kenkien himoa. Huvittavaahan tässä on, että haaveilen 10 sentin koroista, vaikka en käytännössä KOSKAAN käytä korkkareita :D Koiraharrastuksissa ei nuo korkokengät oikein toimi ;) Puhumattakaan pituudesta. Kun varressa on pituutta jo omasta takaa se 176 senttiä ei tee mieli kovin korkeita korkoja käyttää. Se ei vaan ole käytännöllistä. :D

No pain no gain ja se ken leikkiin lähtee se leikin kestäköön. Siispä olen vakavasti harkinnut kenkien hankkimista. Silläkin uhalla, että näytän rumalta bambilta liukkaalla jäällä. Ei kovinkaan kaunis ajatus, iuuuh.

Ihan mutkatonta kenkien hankkiminen ei kuitenkaan ole. Fitnesskilpailuihin soveltuvia kenkiä ei myydä ihan jokaisessa kenkäkaupassa. Fitnessmessuille ei tullut lähdettyä, jossa olisi voinut hypistellä kenkiä... Onneksi on Internetti, blogit ja erinäiset keskustelupalstat! Ja hallelujaa kuka onkaan keksinyt nettikaupat! Johan rupes monoja löytymään. 

Ifbb:n nettisivut valistavat kisakengistä sen verran, että  " Kilpailija voi itse valita kenkien värin ja tyylin. Pohjan paksuus saa olla enintään 10 mm (1 cm) ja piikkikorko korkeintaan 120 mm (12 cm). Korokepohjakengät (ns. tolppakorko) ovat ehdottomasti kielletyt."
Ensimmäisenä kiinnitän huomion tähän väri ja tyyli asiaan. Väri olisi vapaa, mutta kaikilla on ne läpinäkyvät "lasikengät". Treenatahan voisi kengissä kuin kengissä, mutta onhan ne hieman pornahtavat pleaserit kauniit. :) 

Väri on päätetty ja koron korkeus päätetty 10 cm. Siitä 10 sentistä on "turvallista" aloittaa ;) Aatelkaa nyt, 176 pitkä mimmi ja siihen lisäksi 12 sentin korot! Voi apua :D Ehkä eniten mieltä painanut asia on, että kengät nilkkaremmillä vai ilman? Nilkkaremmillisiä näkee enenevissä määrin. Moni kuitenkin kehuu, että oikean kokoinen pleaser jalkine pysyy hyvin jalassa ilman nilkkaremmiäkin. Omaan silmään juurikin tuollainen nilkkaremmitön on se kauniimpi vaihtoehto.

10 cm:n korko
kuva: Biancaneve

 

11,5 cm:n korko
kuva: Biancaneve

Nilkkaremmillä
kuva: Gazoz

Toisenlainen nilkkaremmivaihtoehto
kuva: Gazoz

Mikä kengistä on siun suosikki? Itse olen kallistumassa eniten tuohon ensimmäisen kuvan mukaiseen kenkään. Millä perusteella valita koron korkeus? 10 cm vs. 11,5 cm.

Hyvää ja huonoa

Nyt tulee viime viikon kertaus vähän myöhässä. Ei vaan ole ollut aikaa istahtaa rauhassa alas kirjoittamaan. Nytkin kirjoittelen töissä... hyi hyi mie!

Plussaa:

Viime viikolla oli ensimmäinen päivä, kun selkään/pakaraan/takareiteen EI KOSKENUT!!! Keskiviikkona sen tajusin illalla sohvalla istuessa. Oli muuten hieno fiilis! :) Takareisi on kireä kuin viulunkieli, mutta siihen on tällä viikolla helpotusta saaatu. Aina ei vaan venyttely riitä.

Neljä hyvää salitreeniä. Varsinkin jalkatreeneissä voimatasot nousee hurjaa vauhtia ja nyt uskalsi kokeilla jo lyhyempää sarjaa kovemmalla kuormalla. Prässissä 100 kilon rajapyykki saavutettu! :) 

Viikonloppuvapaa. Ei muuten ole ihan äskettäin ollut vapaata lauantaita ja sunnuntaita. Sen kunniaksi auton keula lauantaina kohti Kuopion Matkusta. Kotiin löytyi kaikkea kivaa mutta niin löytyi myös uudet salikengätkin. :)

Miinusta:

Takareisi on hemmetin kireä. Ja se ei venyttelyllä vaan helpotu. Onneksi on eräs ammatti-ihminen, kuka auttaa. :) Kipu on poissa ja se on tärkeintä.

Piti tehdä viisi treeniä, mutta teinkin vaan neljä. Lauantai aamuna iski laiskuus. En saanut aikaiseksi lähteä jumpalle ennen shoppailureissua. 

Maha ei ole kunnossa. :( Kaikki syöminen, mikä poikkeaa normaalista itse tekemästä ruoasta saa mahan täysin sekaisin. :( Lisäksi se on täynnä ilmaa ja olo on hyvä vain ja ainoastaan aamulla ennen aamupalaa. Kyllä ärsyttää! Probiootit on käytössä ja mukaan on pakko ottaa myös ruoansulatus entsyymit. Jos ei ala olo helpottamaan, on mietittävä muita ratkaisuja esim. maitotuotteet kokonaan pois. Olo on turvonnut ja löllö, en tykkää!!!

Iho on aivan kamala. Liekkö iholla ja vatsalla yhteys? Vaikka miten hoidan ihoa laadukkailla tuotteilla, ei se vaan meinaa rauhoittua. Epätoivo alkaa iskeä.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Hyvä viikko, vaikkakin tuo vatsan tilanne on mysteeri. Ruokavalio ei ole muuttunut mutta joku nyt suolistoa ärsyttää. Yliherkkyys kehittymässä/kehittynyt? Vaiko stressiä enemmän kuin normaalisti? Jopa puhdas kotiruoka, joka eroaa normaalista (kanaa, jauhelihaa, pastaa, riisiä, kasviksia) saa mahan mylläämään nopeasti. Ja olo on hyvä vain aamuisin ennen kuin syö mitään. =/ 

Treeneissä voimaa hakemassa ja yllätin itseni mm. tekemällä kulmasoutua 35 kilon käsipainolla :) Etukyykkyä 40 kilolla ja dippiä 80 kilolla. Ai että mie tykkään enemmän lyhyistä sarjoista! :) Ja ilo oli huomata että selkäkään ei kipuillut. Mutta on se keskivartalon hallinta vaan vaikeeta. 

Nyt elettävä viikko on kiireinen. Tästä viikosta joskus tulevaisuudessa kirjoitettava kooste tulee olemaan kaikkea muuta kuin treenipainotteinen! Salilta vapaata, mutta muuten sitten kaikenlaista menoa ja meininkiä tiedossa...

Karvaiset kaverit

Koska nyt eletään valtakunnallista eläintenviikkoa, on loistava hetki tehdä postaus noista karvakavereista. :)

Kaikki miut tuntevat tietää, että mie en oo mie ilman noita karvakorvia. Eläinrakkaus on ollut aina ja pysyy. <3 Ei siis ollut mitenkään ihmeellistä, että miltei heti kun muutin aikanaan pois vanhempien luota, tuli miun elämään myös karvakorva. :) 

Se Ensimmäinen rakas. Santtu <3
Kuva vuodelta 2006

Meillä asustelee tällä hetkellä kaksi springerspanieli toverusta. Puolivahingossa päädyttiin englanninspringeriin ja sydän on niille menetetty. <3 Spanieli on rotuna sellainen, joka ärsyttävyyteen saakka seuraa kantapäillä, rakastaa pyytettömästi KAIKKIA mutta varsinkin sitä omaa ihmistä ja tuo iloa ja naurua jokaiseen päivään. 

Vuonna 2013

Vanhemman oikeudella saa ensimmäisenä esittelyvuoron Manu/Manetski/Manuliini/Mamu/Maukka Perusjätkä/Mauno, virallisemmin Hayzehill´s Ideal Man. Manu on syntynyt 2.10.2008. Oikea taivaanrannanmaalari, itsepäinen kuin mikä mutta salaa hellyydenkipeä söpöläinen. Manu on sellainen, johon ei ne perinteiset koirankoulutuskeinot toimi. Jos Manua ei huvita toimia käskyjen mukaan, se ei sitten myöskään toimi. Manu ei nöyristele! Hyvinä hetkinään Manu oppii asioita nopeasti, se ei kuitenkaan siedä vastoinkäymisiä. Se turhautuu heti, jos toistoja tulee useampi peräkkäin. :D 

Manun kanssa tutustuin agilityyn ja menetin sydämeni lajille. Rämmittiin läpi alkeiskurssin ja jatkokurssin ja päästiin pienryhmiin treenaamaan. Valitettavasti Manun terveys ei kestä agilityä. :( Siispä se eläköityi harrastuksesta nopeammin kuin olisi toivonut. 

Nyt Manu keskittyy olemaan Best in Home ja sen tärkein tehtävä on seurailla sohvalta talon tapahtumia, juoksuttaa Uljasta pihalla ja kerjätä ruokaa. Manu on rakas juuri tuollaisena itsepäisenä jääränä. <3

Nyt saa esittelyvuoron Uljas, synt 17.9.2011. Uljas on virallisemmin FI & LV & BY MVA FI & BY JMVA OgreW-14 LT JW-13 Ocean Pitfal Kir Royale. Rakkaalla (koira)lapsella on monta nimeä: Uupotti, Unski, U, Unsvotti, Prinssi Uljas, Uupo. Uljas on kaikkea sitä mitä springeriltä toivon. Se on luonteeltaan täysi 10, rakastaa kaikkea ja kaikkia pelkäämättä turhaan mitään. Liikkuminen on sille helppoa ja se nauttii kunnon vauhtirallatteluista yksin tai kaverin kanssa. Se osaa rauhoittua paikassa kuin paikassa. Lisäksi sille on äärimmäisen helppo opettaa uusia asioita, kiitos ahneuden. ;)

Uljaksen harrastuksiin kuuluu koiranäyttelyt sekä agility. Näyttelyissä se on saavuttanut nuoresta iästään huolimatta kolmen maan muotovalion arvot, pari juniorimuotovalion arvoa sekä pari voittaja-titteliä. Agilityssa Uun kanssa kisataan maksi 1 -luokassa ja sieltä meidän parhaana saavutuksena on yksi LUVA. 

Uljas tuli meille hieman extempore. Katunut en ole hetkeäkään. Sain enemmän kuin ikinä osasin toivoa. <3 Lyhyesti sanottuna: Uljas on elämäni koira! <3

Miksi aika menee näin nopeasti?!?

Lauantaissa mennään, tai no melkein sunnuntain puolella ollaan. Mihin ihmeeseen aika oikein katoaa? Eli sehän olisi taas pienen viikkokatsauksen aika.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan piti tällä viikolla tehdä "vain" neljä salitreeniä, mutta innostuksissani tein viisi. Kroppassa treenit tuntui, olihan kaikki treenipäivät yhteen putkeen kiitos työvuorojen, mutta into oli valtava. Silloin taotaan, kun rauta on kuumaa, eikös vaan?

Plussaa

Maanantain selkätreeni osui ja upposi. Onnistuin saamaan nimenomaan latseihin sellaisen tuntuman, että ei oo ihan äskettäin sellaista tuntumaa ollut. Latsin on vaan miun mielestä se kaikista vaikein lihas saada aktivoitua kunnolla. Saatikka treenattua niin, että seuraavanakin päivänä vielä tuntuu! 

Tiistaina oli fyssari parin viikon tauon jälkeen. Vaikka täysin kunnossa selkä/pakara ei vielä ole, on suunta oikea. Ja lupa kunnollisiin jalkatreeneihin saatu! Hurraa! :) Myös ohjeita tuleviin treeneihin ja miule parhaiten sopiviin liikkeisiin saatu. 

Tähän viikkoon tuli siis innostuksissa vedettyä kaksi jalkatreeniä: yksi pidemmän kaavan mukaan ja toinen pikainen aamutreeni ennen töihin menoa. Pitkästä aikaa tuli testattua perinteistä takakyykkyä vapailla painoilla sekä uutuutena etukyykkyä myös vapailla painoilla. Raskasta raskasta :D Pidemmän kaavan mukaan tehty treeni onnistuikin saamaan jalat kiitettävästi juntturaan! Ai että, kun oon kaivannut tuota tunnetta. :)

Ruokamääriä olen hillityn hallitusti lisännyt. Puhdasta ruokaa kiitos nam. :P Lauantain voisi melkein sanoa vapaasyöntipäiväksi. :) Herkkujakin tullut popsittua, mutta ei haittaa.

Miinusta

Tiistai-ilta oli fyssarikäynnin jälkeen aika kamala. Naureskelin vielä fyssarin pöydällä, että eihän tää käsittely ees kipeetä tehnyt. :D Hermokudoksen käsittelystä johtuen, koko illan juili pakaraa. =/ Juilinta aaltoili ja levossakin saattoi yks kaks juilasta ikävästi. Onneksi se meni yön aikana ohi.

Selkä ehkä aavistuksen otti itseensä raskaammasta jalkatreenistä. Tai paremminkin pakara. Toisaalta hyvä, että kipualue on rajautunut varsin pienelle alueelle. Mutta ärsyttäähän se, kun tuntuu a) kipu b) jumi koko ajan. =/

Kaikki treenit tuli yhteen putkeen. Yövuorojen välissä ei vaan ole asiaa salille. Varsinkin, kun yövuorojen välipäivänä on yksi pakollinen meno. Nyt pari päivää "lepoa" treeneistä ja viimeistään tiistaina raudan pariin.

Epäsäännöllinen työrytmi ja ruoan lisääminen on laittanut vatsaa hieman sekaisin. =/ Varsinkin työpäivien aikan veden juominen jää aivan liian vähäiseksi. Lopputuloksena on päänsärky ja vatsakin muistuttaa ilmapalloa ja olo tukala. =/

Hyvä viikko! Petrattavaa olisi tuossa veden juonnissa. Lauantai päivän suunnitellut menot, eli match shown tuomarointi "keikka", sai ruokasuunnitelmat sekaisin. Jostain syystä ei vaan meikäläisen organisointikyky riitä että vastaavanlaisina päivinä saisin ruokailun pelaamaan. Työpäivät eivät sotke, päin vastoin! :)

Pssst. Viikon kuvat voi tällä kertaa käydä halutessaan kurkkimassa Instagramista (@projectsatu). En saa nyt kuvia lisäiltyä tähän tekstiin. :(

Lupa myönnetty

Nyt on treenipostauksen paikka! Eilen oli fyssarikäynti ja lopputuloksena lupa aloittaa kunnolla systemaattiset jalkatreenit voimatasoja nostaen. Ei enää sarjojen lopettamista kesken ja tyttöpainoilla heilumista. ;) Tai no ne tyttöpainot jää, kun en isommilla jaksa :D

Tästä lähdetään

Positiivista on, että vaikka edelleenkin koskee, on kipupiste enää yhdessä pienessä kohdassa, treenit (ne kevyet) eivät ole kipeyttäneet enempää ja juokseminenkin sujuu jo kivuitta. Kipupiste on nyt vain ja ainoastaan pakarassa. Hermokudos on edelleen ärsyyntynyt ja aiheuttaa ne pahimmat kivut. Liike on tähän parasta lääkettä. Ja ne tylsät kotijumpat.

Rajoitteita kuitenkin on. Nou nou -listalla on maastavedot ja box-kyykyt. Alaselkää on nyt suojeltava ja välilevyille ei turhaa painetta. MUTTA sallittua on takakyykky, etukyykky, askelkyykyt (smithissä suositelluinta), prässi, hack ja kaikki muut kinttulaitteet! Eiköhän noilla liikkeillä saada jalat kehittymään ja voimatasot takaisin sinne missä ne olivatkin. Smithissä tehtävään askelkyykkyyn loistava vinkki: liike bulgarialaisena askelkyykkynä takajalka STEPPILAUDALLA (ei penkillä!!) ja etummaisen jalan päkiän alle pieni painokiekko. Ottaapa muuten pakaraan napakasti. Kokeilkaas. :)

No mutta koska lupa heltisi eilen, olikin tänään juuri sopivasti jalkapäivä. ;) Kyllä huomaa, ettei jalkojen treenaamiseen ole tällä hetkellä mitään tiettyä "ohjelmaa". Tuli valinnanvaikeus mitähän liikkeitä sitä tekisi. Kaikkea ei voinut haalia. :D Tälläista tuli tehtyä tänään.

Takakyykky 40 kgx15 50kg x12 55kg x12

Prässi 50 kg x15, 70 kg x15,15 70kg --> 50 kg x15+15

Bulgarialainen askelkyykky smith 10kg x 12/jalka x3

Reiden ojennus 10kg x15,15 10kg --> 0kg (=pelkkä laite) 15+20

Pohkeet istuen 25kg x 20,15,15

Kyykky vapaalla tangolla pienet 1,25 kg:n kiekot kantapäiden alla. Prässi on ihan upouusi Panattan prässi. Huikeen hyvä!! Siinä saa loistavan asennon otettua tälläinen selkävaivainenkin ja jalat saa aseteltua just siihen asentoon kuin omalla kropalle parhaiten sopii.

Tarkoitus olisi treenata jalkoja nyt kahdesti viikossa. Josko alkais tulostakin tulla? :) 

No pain no gain!